Tämä on Paso, iältään kohta 4 kuukautta, siis ihan vauva vielä. Rodultaan espanjanvesikoira ja urospuolinen sellainen. Pasokin on ollut uimakoulussa ja oppinut -niinkuin pikkupojat yleensäkin - todella reipasotteiseksi uimariksi.

Uimaan mennään hirmuisella banzai-loikalla, niin että vesi roiskuu joka puolelle. Tekniikka on todella hyvä ja lelut kuljetetaan rantaan tosi tyylikkäästi.

Näin!

Ensi järkytys Friidan kohtaamisesta meni ohi nopeasti ja sitten Paso halusikin kovasti leikkiä Friidan kanssa.

- Syön sua naamasta.

Friida esitti hammaskalustonsa koko komeudessaan, joten Paso päätti sittenkin olla syömättä Friidan naamaa.

Kun Friidalle heitettiin lelua ja se lähti päättäväisesti noutamaan sitä, Paso seurasi perskärpäsenä perässä.

Kun se melkein ajoi Friidan päälle -

- neiti veti herneet nenään ja palasi rannalle.
- Miks sää kesken lopetit, kysyy Pason ilme.

No, Paso haki lelun sitten itse.

- ja yritti ottaa Friidankin lelun, mutta työnsi vain tassuillaan lelua eteenpäin.

Ei mahdu pienen koiran suuhun kahta lelua - ainakaan vielä.

Friida kiinnostui kovasti Pason noutamasta lelusta.

- Anna mulle, anna mulle.
- Hae itse omat lelusi. Tämä on minun! murahti Paso.

- Jumaliste, nyt se hakee jo minunkin leluni, järkyttyi Friida.

- TÅMÅ on minun, ettäs tiedät!

- Vie sitten. HÖH! jupisi Paso.

Vuorotellen koirat noutivat toistensakin leluja. Viisainta oli heittää lelu ensin Pasolle, ja kohta ihan eri suuntaan Friidalle, niin rauha oli maassa. Jos heitti Friidan lelun liian aikaisin, Paso lähtikin hakemaan sitä - eikä Friida viitsinyt lähteä kilpailemaan.

Paso on oikea vesikoira, sukeltaa ja kaikkee.

Välillä leikittiin myös kuivalla maalla.

Ihan kuin Paso tarjoaisi Friida-tädille sulkaa ja Friida kulkisi nokka pystyssä ohi.

Kohta taas mentiin vedessä peräkanaa.

Entä sitten Friidan uimatekniikka. Yhä se rannasta lähtiessä tekee etutassuilla huitomista, mutta kun maa häviää jalkojen alta, sitten mennään tyylikkäästi. Kuvissa veden pinnassa hienoja värisävyjä.

On se Friidakin oikea vesikoira sekin!

-

Tämä tapahtui siis eilen. Päivemmällä käytiin myös eläinlääkärissä hakemassa Assille Cartrophen-ruiske. Vähän turhan pitkä väli jäi edelliseen, mutta ei ole ongelmia onneksi tässä välissä ollut eikä ontumisia. Testaan nyt Assilla Eukanuban Joints-ruokaa J/D-eläinlääkäriruoan tilalla. Katsotaan, onko mitään vaikutusta huonompaan tällä ruoalla. Hyvin tuntuu maistuvan Assille tämäkin nappula.

Punnitsin koirat. Assi painoi 21,8 kg. Saaga painoi 23, 4 kg. Friida painoi 21, 4 kg. Saagalta saisivat nuo muutamat kilot kyllä lähteä, mutta kun se jo nyt syö Eukanuban kevytruokaa 3dl päivässä, en aktiivikoiralta voi enempää vähentää. Eiköhän se paino aikanaan tasaannu, toivon näin. Toki Saaga on isompi kuin Assi, mutta nahan alla tuntuu pieni rasvakerros. Onneksi kukaan ei tule mun rasvakerroksia koittelemaan !

Iltapäivällä kävin kuvaamassa Vascoa ja Friidan Fanny-siskoa, jotka olivat Eijan kanssa lähdössä Savoon näyttelykierrokselle. Ne oli pesty ja trimmattu hienoon kuosiin. Fanny, jolla nuorempana oli komea pitkä turkki, oli -niinkuin muutkin sisarukset - tiputtanut turkkinsa ja kasvatti vasta uutta aikuiskarvaa. Friidallahan on ihan sama juttu. Samanlainen hömelötti oli  Fanny kuin Friidakin. Tosi söpö tyttö!