No mikäs se tässä?

1596239.jpg

Se ei ole tieltä löydetty lintuvainaa paketissa vaan - riistapukki. Näitä tällaisia hommattiin meille ihan kaksi kappaletta. Tarkoituksena olisi, että ennen heinäkuun loppua koira osaisi tuoda tällaisen vedestä emännälleen. Hmm - pari mutkaa matkassa. Yksi: Koira ei ole vielä koskaan uinut. Kaksi: se ei vielä yrittänytkään ottaa pukkia kitaansa. No, kaikki koirat haistelivat kyllä kiinnostuneena, joten siinä mielessä lupaavaa. Ehkä me aletaan treenata pikapuoliin molempia momentteja.

Oltiin Saagan agilityryhmässä äsken. Nostettiin rimat 55 senttiin. Kas, koirahan pinkoi kauniisti niiden yli useita kertoja. Kunnes se keksi, että näitten alikin pääsee aikaslailla vaivattomasti ja voisi saada makkaran huomattavasti nopeammin. Eipä herunut makkaraa, sen sijaan yksittäisiä hyppyjä ja sitten palkkaa. Pitää ruveta pitämään rimat tuolla korkeudella, jotta koiran hyppytekniikka kehittyy.  Puomi meni aivan upeasti. Saaga pysähtyy targetille yhdellä alas-kehoituksella. Ja pysyy paikallaan, kunnes tulee lupa lähteä. Ihana juttu! Verkkokeppien sisäänmenon se hakee jo aika hyvin itse. Pitää vain varoa tahkoamasta keppejä liikaa, ettei se kyllästy. Mutta tekniikka on kyllä erittäin hyvä. Matala rengas meni kutsusta ja vauhdista. Päätin, että aletaan harjoittelemaan oikean korkuista rengasta hiljalleen. Saaga väsyi puolen tunnin aikana jonkin verran, mutta leikki narulelulla hyvin silti. Väsymykseen oli syynä myös se, että pari tuntia aikaisemmin se riehui Assin kanssa pitkään  ja hartaasti samaisella kentällä. Ensi kerralla muistan, että säästetään kaikki energia treeneihin eikä riekuta ennen sitä, jotta agility tuntuisi huippupalkinnolta.  Mukavaa oli!