Käytiin viimeisissä tokotreeneissä ennen heinäkuun kesätaukoa. Harmaat pilvet riippuivat uhkaavina taivaalla, mutta ei satanut kuitenkaan. Taskussa oli hervoton pussi makkaranpaloja. Tästä oli hyvä alkaa.

Saaga suoritti puolentoista minuutin paikallamakuun aivan täydellisesti. Koira oli rento ja valpas, eikä ollut merkkiäkään siitä, että se olisi noussut, vaikka muussa rivistössä vähän liikehdintää olikin, koirakoulun koiria haukkui ja kulki ohi, autoja ajeli vähän kauempaa. Loistava häiriötreeni, loistava ja taitava pikku tyttö. Sitten seurattiin. Seuraaminen sinänsä kulki hyvin, lähdöt olivat aika skarppeja, mutta perusasennoissa pysähtyessä oli vähän huolimattomuutta. Kotiläksyksi hyvän perusasennon vaadinta, koska Saaga osaa sen aivan täydellisesti. Kapulan noutoa tehtiin niin, että laitoin Saagan istumaan, vein kapulan sen eteen jonkin matkan päähän maahan, jatkoin itse matkaa eteenpäin, pysähdyin koiraan päin ja käsikin :-Hae. Saaga haki, ja samassa kun se koski kapulaan, lähdin juoksemaan pakoon, vaihdoin suuntaa, otin kapulan, tiputin maahan ja taas painoin karkuun. Tästä tuli hauska leikki, ja tavoitteena oli, että koira laukkaisi kapula suussa, mikä onnistuikin ihan hyvin. Samaa treeniä pitää tehdä Assinkin kanssa, jotta kapulan palautus olisi vauhdikasta. Luoksetulo tehtiin liikkeenomaisesti autojen välissä, kun koirakoulun kansaa virtasi ohi. Saaga jäi toisella käskyllä kauniisti istumaan paikalleen. Kutsuin sen sivulle ja reippaasti se tuli. Vähän se meni ohi ja pompsahteli, mutta muuten suoritus oli ihan hieno. Koska koira tuntuu toimivan hyvin, yhä enemmän alan olla sitä mieltä, että piirimestaruuskisojen alo-luokka on meidän eka virallinen kisastarttimme.

Assin kanssa treenattiin ensin paikallamakuuta ja paikalla istumista. Hyvin menivät tällä kertaa  molemmat. Istumaan jääminen on Assille vielä vaikeaa ja epäselvää, sen huomasin, kun liikkeestä istumista harjoiteltiin. Se ei oikein ole sisältänyt, että vauhdistakin voi istua ja jäädä odottamaan.  Kaukokäskyt pitää vieläkin tehdä aika läheltä. En palkannut ylösnousuja, jos Assi otti enemmän kuin yhden askeleen. Liike vaatii vielä paljon, paljon, paljon toistoja. Huokaus! Ruutuun mentiin kolme kertaa. Assi jäi sinne targetin luo kauniisti odottamaan. Joka kerta palkkasin targetille lisänakkia. Sen jälkeen laitoin koiran ruutuun makaamaan, tein kävelyn ja kutsuin liikkeestä sivulle. Tämäkin on Assille vielä vaikea juttu. Mihin kohtaan tulla ja mitä kautta? Tätäkin pitää treenata paljon, että koira mieltää sen liikkeeksi. Hyppynouto menee hienosti, mutta palautuslaukkaa pitää vielä treenata. Tosi vauhdikkaasti Assi kapulan kyllä hakee. Seuraaminen tehtiin lopuksi, ja selkeästi Assi oli jo aika väsynyt, kun se jätätti helposti. Siksi Saija käskyttikin käännöksiä ja sivulle menoja, ja ne sujuivat kohtuullisen kivasti.

Heinäkuun koulutustauon aikana ei ole meidän syytä levätä laakereillamme vaan molempien kanssa pitää säännöllisesti marssia kentälle harjoittelemaan. Assikin olisi kiva saada tämän vuoden puolella kisakuntoon.