Meidän makuuhuoneeseen on hankittu uudet verhot.

Ostospaikka Marimekko, malli Kioto.

Edellisille verhoillehan kävi kalpaten. Syyllinen on tässä:

Juupa juu, neiti Nötterö itse. Seitsenkuisen Saagan  tuhovaihe alkoi periaatteella "korkealta ja kallista". Eli maahan tippui pari taulua seinältä ja Marimekon perintöverho, joka raadeltiin käyttökelvottomaksi. Toinen verho jäi sentään ikkunaan. Kunnes seinänkaluamisepisodin jälkeen Saagalla alkoi häkkielämä työpäivän ajaksi. No, kun laittaa häkin lähelle ikkunaa, verhon nurkka osuu pikku hampuleiden ulottuville. Niinpä mukava askartelutuokio olikin, kun kiskoi verhon pikkureiästä häkkiin. Surullinen verhoriepu laitettiin takaisin ikkunaan noin niinkuin testiverhoksi. Sitten kun tuntuu, että verhon paikka pysyy ikkunassa, voidaan harkita uusia verhoja. Pari-kolme kertaa neiti näppäisi nokkelasti verhon alas sopivana yksinolotuokiona. Nyt kuitenkin päätin ottaa riskin. Toki riskinottoa helpottaa, että kun lähden useammaksi tunniksi kotoa, Saaga oleskelee häkissä. Pienet yksinolot ( - tai no, yksin ja yksin, onhan sillä kaksi koirakaveria koko ajan seuranaan) riskeeraan ja annan olla poissa häkistä. Nyt jännittää, mikä on näiden verhojen kohtalo. Ovat nimittäin aika sievät enkä ihan häpihäpi olisi, jos niille jotain kävisi.

Harrastusrintamalla oltiin tänään puuhakkaita. Omatoimitreenit tehtiin kentällä aamupäivällä tokomeiningillä. Assin kanssa otettiin pontevaa seuraamista. Sillä oli hyvä päivä ja lähdöt sujuivat ihan älyttömän hyvin. Lisäksi otettiin ruutua, ensin namipurkin kanssa, sitten ilman purkkia. Koira lähettiin ruutuun, käskytettiin paikka ja kun se pysähtyi, pallo lensi pään yli. Toimi yllättävän hyvin. Kaukokäskyt tein noin metrin päässä koirasta ja hyvin pysyi paikoillaan. Pallon kanssa tehtiin luoksetulon pysähdystä ja pari oikein napakkaa seisahtumista tulikin. Istuminen liikkeestä on vielä varsin vaiheessa. Ei auta kuin treenata. 

Saaga teki seuraamista ja liikkeestä seisomista. Jälkimmäinen ei vielä oikein priimasti suju, sen sijaan liikkeestä maahan meno on oikein hyvä. Kävin kiertämässä takakautta sivulle ja Saaga pysyi paikoillaan. Ruutua tehtiin myös ja hyvin neiti pysähtyi purkille odottamaan lisäpalkkaa. Luoksetuloa otin pari kertaa ja se sujui kyllä hienosti.

Elsa teki maahanmenoa, luoksetuloa ja epämääräistä sivulle tuloa. Se on niin tohkeissaan, kun sen vuoro tulee, vaikkei se ole tokoa treenannutkaan. Maahanmenot on vinoja ja sivulle tulo myös, mutta so what. Pääasia, että mummeli nauttiin ja saa namia. Kun vielä heittelin sille palloa namipalkalla, niin johan tuli kuntolenkkiä kerrakseen.

Illalla oli vielä Saagan agitreeni. Aamupäivän toko taisi painaa, sillä lopussa koiralta loppui suurin puhti. Saatiin treenattua takaaleikkausta, eteen lähetystä, keppejä ja kontakteja. Ai niin, ja korkeaa rengasta myös. Kutsusta tuli hyvin ja yhtä matkaa mennessä osui reikään, kun näytin sen hyvin. Itsenäisesti ei korkea rengas vielä hahmottunut. Olihan tämä eka kerta, kun tehtiin korkeampaa versiota.  Saatuaan iltaruoan kotosalla Saaga pötkähti lattialle saman tien. Huomenna sillä on täydellinen harrastusvapaa lepopäivä. Se tekee sille hyvää.