Käytiin tänään Saagan kanssa kisaturneella Kouvolassa. Sateinen aamu muuttui helteiseksi iltapäiväksi, mutta Saagaa ei kuumuus tuntunut haittaavan lainkaan. Onneksi olin ottanut mukaan viilennyspyyhekaavun. Se päällä koiralla taatusti on mukavan raikas olo. Saaga antoi kaavun olla päällä toisin kuin Kidd, joka riisui autohäkissä viittansa, koska asu sen mielestä oli varmaan tyttöjen juttu. No enihau, Saaga viihtyi kaavussaan mitä parhaimmin.

Tuomarina toimi molemmilla radoilla Marja Lahikainen. Kumpikaan rata ei ollut ihan iisi biisi. Maksit aloittivat kakkosten kisat ja molemmilla radoilla ensimmäisenä kehään astelimme me Saagan kanssa. Aika haasteellinen tilanne, mutta me kestimme paineet. Tukittu

Agilityrata  meni hylyksi jo kolmannella esteellä, kun Saaga karkasi A:lle. En riittävän ponnekkaasti osannut kääntää sitä hypylle, vaikka tiesin, että Saaga RRRRRakastaa A:ta. Hylyn jälkeen rata sujui oikein hyvin. Toinen hylky olisi tullut keppien jälkeisellä putkella, jossa Saaga valitsi yrityksistäni huolimatta putken väärän pään. Joka tapauksessa rata oli näistä virheistäni huolimatta oikein hyvä ja Saagan kuulolaite mukavasti päällä. Hylkyjä tuli radalla todella paljon ja vain yksi maksikakkonen sai nollatuloksen. Kuvaa radan haasteellisuutta.

Hyppyrata  oli ihan älyttömän hyvä. Muurin jälkeen piti kääntyä oikealle, mutta Saaga lukitsi renkaan ja porhalsi kuin Naton ohjus sen läpi. Loppurata meni taas ihan mallikkaasti sylikäännöksineen. Muumimuki - Kouvolan vakiopalkinto ja ainainen haaveemme Silmänisku - oli jo lähellä. Moni muukin koira meni tuohon rengasansaan. Vaikka se näytti olevan kaukana, se oli kuitenkin sellaisessa kohdassa, että siinä oli vetovoimaa. Hylystä huolimatta olin tähän rataan aivan älyttömän tyytyväinen. Oma ohjauksenikin tuota hylkykohtaa lukuunottamatta oli oikein toimiva ja Saaga makee mimmi. En malta odottaa ensi viikonlopun kisoja. Nyt on draivi päällänsä.

Sirpalle iso kiitos matkaseurasta ja kuvaamisesta. Ensi viikolla treenataan.

Ai juu, olipa kisoissa tuttua portugeesiväkeäkin. Harmi, etten nähnyt Samin ja Mindin menoa. Ehkä joskus toiste. Leila juoksi Juuson ja Vinskin kanssa tuloksia toisin kuin eräs pikkupimu ja emäntänsä. Nähdään Kotkan kisoissa!