Tänään oli siis sellainen päivä, että mitään muuta ei juuri tullut tehtyä kuin koiranhoidollisia toimenpiteitä ja autolla ajoa. Ai niin, ja valokuvausta monen sadan kuvan verran. Tästä viimeisestä tuskin kukaan yllättyy.  Eija-kasvattaja suuntasi aikaisin aamulla Turkuun näyttelyyn ja minä olin luvannut hoitaa koiria tämän päivän. Omien koirien ulkoilutuksen ja aamupalan  jälkeen suuntasin kello  9 kohti Jäppilää. Siellä oli kaikki hyvin. Päästin äitikoiran ja Saagan seurana olleet Leen ja Geishan pihalle pissalle ja sitten Kevinin, Annan ja Glamourin. Pennut olivat heräilemässä nokosiltaan.

 Hoohhoijaa. Olipa makeat unet!

 Ai sinäkin olet taas siinä kameroinesi. Suopea hymy.

 Sitten vähän aamusupsutuksia.

 Meitä kyllä vielä väsyttäisi.

 Pikkuhiljaa väki alkaa virkistyä.

Leikkikoulu voi alkaa.

 Nämä syövät toistensa kuonoja.

 Tätä taitaa vielä tarvita herätellä.

 Leikkiminen on kivaa. Posket menevät ihan littaan riehuessa.

 Me ei jakseta, hei.

 Käytäiskös kasaan nukkumaan taas, hei.

 Tämä pieni valkosukka on edelleenkin vahva ehdokas Friidaksi. Eiks ole ihana?

Sitten tarhantäti tarjosi kulhollisen pehmitettyä penturuokaa. Kyllä maistui kansalle. Saaga vahtasi silmä kovana, sillä se olisi mielellään syönyt ruoan myös. Sai se sen, mitä pennuilta jäi.

 Ihan tuli hiki syödessä.

 Sitten taas jaksaa leikkiä.

Pyörimistä ja kierimistä ja silleen.

Siivouspalvelusta päivää! Kun pennut touhusivat, alkoi tietysti kakattaa. Sitä mukaa, kun joku kakkasi, Saaga kävi syömässä kakan pois. Kun se makaili kauempana,  sen pää yhtäkkiä nousi, nenä alkoi kiihkeästi haistella ja  ilme kertoi, että KAKKAA oli ilmestynyt pentulaatikkoon. Saman tien se pompsahti aitaukseen, siivosi kakat pois, nuoli pennuista ruoan rippeet, imetti ja poistui.

Kun on syöty ja leikitty, alkaa melkein neliviikkoistakin nukuttaa. Tämä tässä  melkein nukkuu istualtaan -

- ja sitten yhtäkkiä kaatuu kuin keila kyljelleen. Hassu!

Kahden maissa lähdin näin hienoissa maisemissa ajelemaan kotiin eläkeläisten  virkistystuokiota pitämään. Kolmisen tuntia vietin kotielämää ja sitten taas palasin pentulaan.

Taas oli vauvoilla ruoka-aika. Vaikka ne päivällä söivätkin hyvin, nyt niillä oli suorastaan kiljuva nälkä. Yksi pennuista loppuruokailussa istui, piipitti ja söi, istui, piipitti ja söi. Se oli jo täynnä ja väsynyt - mutta silti teki mieli syödä.

Syönnin jälkeen voi sitten taas puuhailla monenlaista.

Kuten käyttää aterioivaa sisarusta kiipeilytelineenä.

Häkkilinnut kasassa

Minä se sitten vasta olenkin täysi ja väsynyt. Ei mikään osa liiku.

Mutta kun äiti saapui imettämään, pölinää tuli pönttöön - tai siis aitaukseen. Yksi pennuista huomaa, että muut ovat jo imemässä.

Vapaan maitobaarihanan löytäminen yläkautta onkin aika haastava tehtävä.

Lapset ovat niin isoja, että Saaga suorastaan peittyy niihin. Onko hiukan ahdistunut ilme - tai ainakin läkähtynyt?

Sitten vielä loppuravistus ja korvat sanoo läps, läps.

Hännässä on vielä vähän virtaa, mutta muuten on tämä tyyppi sangen uupunut.

Me vielä vähän voitaisi painiskella.

Pureeko kaveri kieleen?

Mä koetan paeta täältä kaltereiden takaa. Ikenillä vähän vaikea katkaista, mutta kulmurit tuntuu jo.

Moi äiti! Mä oon täällä.

Täytyy sanoa, että on tässä itselläkin veto veks puuhakkaan päivän jälkeen. Varmaan uni maistuu hyvältä!
Turussa oli Morganista ja Tinkasta tullut uusia Suomen Muotovalioita ja Saagan veli Santos oli ollut rotunsa paras. Onnea kauniille koirille ja heidän ihmisilleen!

Videomatskuakin tuli otettua, mutta sen editointiin en tänä iltana vielä kykene. Tulossa on jossain vaiheessa.

-----------------------------

I was taking care of the puppies today and had my camera with me as usual. Puppies are almost four weeks old and eat softened puppy food a few times during a day. Saaga takes good care of them. As you can see the puppies are very playful - and so pretty. Enjoy the pictures!