Tänään mentiin kylään Windylään. Siellä on tarjolla ihana iso ruohopiha, jossa vesikoiralauman kelpaa riekkua. Wili ja Windy katselivat silmät ymmyrkäisinä, kun meidän trio pisti öristen tuulemaan. Elsa sen sijaan käyttäytyy sivistyneesti ja kulkee omia polkujaan.

Emäntä sai hävetä silmät päästään, sillä Assi, Saaga ja Friida kävivät tämän tästä popsimassa multaa Windylän pihamaan kukkapurkeista ja kukkapenkeistä. Niihin oli kuulemma lisätty kanankakkalannoitetta ja sekös maistui sitten hyvältä. Emäntä mylvi kuin sumusireeni ja käytti sopimattomia sanoja, mutta teho oli lyhytaikainen. Sitten mentiin lutraamaan pihamaan lammikkoon ja surutta käveltiin viereisen kukkaistutuksen läpi. Toipuukohan piha koskaan Saagalandian vierailusta? Windylän emäntää kyllä enimmäkseen nauratti, mutta minua ei niinkään. Rontit! Mitähän vitamiinia pitäisi tarjota tälle joukkueelle. Windylän emäntä lupasi kyllä seuraavan kerran kumota pihaan koko säkillisen multaa koirien nautittavaksi.

Saaga herkuttelee -

- ja Friida loiskuttelee.

Assi julisti kesäpiehtarointikauden avatuksi.

Ja pienet juoksut päälle.

Kyllä elämä on ihanaa- ja nyt on kyllä jano.

Elsa seurusteli vanhenevan herrasmiehen Wilin kanssa.

Friidalla oli mullan syömisen lisäksi myös paljon muuta puuhaa.

Löytyi nimittäin ihana keppi. Sitä se lähti esittelemään kahvin ajaksi liekaan joutuneille rikoskumppaneilleen.

Nämä olivat innostuneet riekkumaan keskenään hihnoista huolimatta eikä siinä mitään keppejä ehditty ihailemaan.

Tök, tök, tökkii keppi, jota edes lapsen äiti ei ihaile. Pahus!

Toivoton ipana noiden keppiensä kanssa, tuumaa Saaga multaherkut mielessä.

Mitähän sitten keksisi?

Kelpaiskos arvon daameille pallo?

Mutta kukaan muu ei juokse palloa noutamaan kuin Friida, joka tekee sen sitäkin innokkaammin.

Sitten ajoi auto pihan ohi, ja Friida kiiruhti talon väen kanssa pöhisemään autolle, mokoma vahtikoira.

Pitäähän sitä vierailulla potrettikin ottaa. Sain monta hyvää kuvaa, mutta sitten -

- Friidalta petti hermo ja muu  portugeesilauma lähti saman tien perään. Paikalle jäivät vain -

- talon omat kiltit ja kuuliaiset koirat.

Että silleen se vierailu. Oma piha olisi kyllä tosi ihana!

Kotimatkalla kävin pikaiseen ilmoittamassa Friidan match showhun ja sitten kiikutin koko likaisen joukkueen kotiin pesulle. Friidan koivet olivat vielä kosteat, kun surautimme näyttelypaikalle. Siellä oli tuttuja  ja mikä parasta, siellä oli myös Friidan sisko ja veli treenamassa sunnuntaita varten.

Paulin tyylinnäyte

Ja Freesian.

Friidasta ei ole kuvaa kehässä, mutta se käyttäytyi todella mallikelpoisesti koko ajan. Olin siitä hirmu ylpeä. Pauli ja Friida saivat punaisen nauhan, mutteivät pärjänneet punaisten loppukilpailussa. Fiia ja Freesia saivat sinisen nauhan ja voittivat koko sinisten kisan. Wau, miten upeaa!

Oho, kato, miten systeri pärjää!

Se saa palkintoja ja me täällä häkissä riudutaan.

-Kato nyt, ihan selvästi se on tosi leuhkana voitostaan.
- Huokaus!

Sunnuntaina on sitten melkein oikea näyttely, kun mennään Helsinkiin pentunäyttelyyn ja sisaruksia on paikalla kuusi!

----------

Today we visited our friends Windy and Wili. My dogs ran in the yard wildly and the shelties were very amazed of their behaviour. Saaga, Assi and Friida ate soil from the flower benches. I told them no, but they continued. So frustrating!  Assi loved to roll on the grass and Friida fetched the ball many times. We all had so much fun. It would be so lovely to have an own yard.

After the visit I took Friida to a match show. She behaved very well in the ring. Friida's sister and brother were there too. Freesia -sister was the best of the blue ribbon group. We were so proud of her. On Sunday we will go to the puppy show in Helsinki. There will be six Saaga's puppies and it is very nice to see them all.