Eilen käytiin kisaamassa Nastolassa. Friida matkasi turistina mukana. Ennen tuloamme oli satanut rankasti ja meidän aikanamme kuopassa oleva kenttäalue on kuumankostea pätsi. Voi inhokki! Kyseinen areena on ensi vuoden agilityn sm-kisojen kisanäyttämönä. 

Tuomarina kolmosilla toimi Salme Mujunen, joka oli laatinut taas niin kovin salmemaisia ratoja. Tässä ensimmäisen agilityradan pohjapiirustus.

Jos vetää puolesta välistä viivan pitkittäin, voi huomata, että Salme tykkää symmetriasta. Hyvin saman tyyppiset puoliskot. Rimat oli nostettu korkeimpaan korkeuteen eli 65 senttiin. Olipa Saagalle eka kerta näin korkeita hyppyjä, mutta hyvinhän tuo ne selvitti. Eka kompastuskohta oli, kun tultiin putkesta ja piti mennä kepeille. Oma ohjaus tökki ja Saaga vain tuijotteli minua ja ajoi keppien ohi. Tätä putkesta kepeille tuloa pitää harjoitella. Keppien lopussa nykäisin liian aikaisin ja Saaga jätti viimeisen välin tekemättä. Sitten korjattiin sitä. Aan alastulon edessä oli putken pää tosi lähellä eikä sinne saanut mennä. Menin Aan eteen seisomaan, jolloin Saaga hyppäsi sivuun ohi kontaktin. Pientä törmäilyäkin sattui, mutta loppu meni takaa ohjaten ihan hienosti. Saagalla oli radalla vauhtia paremmin kuin pitkiin aikohin.

Tässä meidän rata livena:

 

Sitten seurasi surullisenkuuluisa hyppyrata. Putkia oli taas radalla pilvin pimein, niinkuin ratakuvasta näkyy.

Menin ottamaan Saagaa vastaan hypylle. Neiti lähti löysästi lönkötellen. Olisi pitänyt ottaa vauhdista se mukaan. Se teki kepin alkua laiskasti ja haisteli jopa maata tullen välistä pois. Aloitimme uudestaan. Kesken keppien kuului vihellys. Hylky? Mistä?  Tuomari sanoi, että koiralla on kaulapanta!!! Ja kappas. Kirkkaan punainen kaulapanta loisti Saagan kaljussa kaulassa. Minä olin kai ajatuksissani miettinyt alkukuviota ja poistanut vain hihnan. Voi miten nolo olin ! Ei tässä ole kisattukaan kuin kymmenen vuotta ja ekan kerran kävi näin. Saatiin jatkaa rataa, mutta sen verran meni pasmat sekaisin, että  rata oli enemmän sirkustemppuja kuin oikeata radan tekoa.  Viisi viimeistä estettä meni ainoastaan hyvin. Ja vaikka olisitte kuinka innokkaita näkemään tämän surkuhupaisan radan, sorry, ette saa. Jotain intimiteettisuojaa minunkin töppäilyihini sentään.

Siinä missä meillä ei mennyt niin taidokkaasti, loistivat Eija ja sheltti Windy samalla hyppyradalla. He voittivat mediluokan ja saivat ensimmäisen hyppysertinsä!  Siitä se valioituminen alkaa!!! Onnea  tuhannesti teille.

Kotona oltiin puoli kymmenen maissa illalla. Vähän väsytti.

----------

Noo, tänä aamuna sitten puoli yhdeksän maissa lähdimme kohti Kouvolaa, jossa oli tokokisat. Tuomarina kisassa oli Ossi Harjula. Ja yllätys yllätys, luvattu pilvinen, jopa sateinen viileähkö aamu olikin vaihtunut hikihelteiseen auringopaisteeseen. Voi inhokkien inhokkien inhokki!!!

Saagan paikallamakuu sujui kympin arvoisesti. Hieno homma! Kisasuorituksessa oli parantamisen varaa. Kaikkein eniten otti päähän liikkeestä maahan meno. Koira meni maahan -kurkistin sen varmuuden vuoksi- mutta kurkistamiseni sai sen nousemaan seisomaan - ja nolla tuli. Se nolla vei sitten meiltä ykköstuloksen.  Nouto oli laiska, luoksetulo oli laiska, kaksoiskäskyjä tarvittiin useampia eli vähän oli koira alavireessä. Olisin minäkin voinut tsemppaavampi ja kehuvampi olla. 

Tässä Saagan saamat pisteet:

paikallamakuu 10

Seuraaminen taluttimetta  8

Maahan meno liikkeestä 0

Luoksetulo (laiska)  7

Seisominen liikkeestä 10

Nouto (laiska, vino perusasento )  7,5

Kaukokäskyt ( 2 käskyä istumaan nousussa) 9

Estehyppy (kaksi käskyä lähtöön, kaksi sivulle kutsua -rontti!)  7

Kokonaisvaikutus 8

Yhteensä 151p

Sama videolta (kiitos kuvaamisesta, Jukka!)

 

Paljon oli suorituksessa hyvääkin. Jatketaan treeniä.

Siinä missä me emme taaskaan olleet järin loistavia, näyttivät Anu ja portugeesi Gösta, miten avo-luokan temppuja oikein tehdään.

Tässä Gösta seuraa hyvällä kontaktilla. Muutenkin meni parilla hienosti ja tuloksena oli....

...luokkavoitto ja TK2 - koulutustunnus. Gösta ja Anu siirtyvät voittajaluokkaan. Jeeee! Onnea!

Kisaaja, kisaturisti ja isot siskot pääsivät kotona kentälle juoksemaan.

Näillä kahdella oli energiaa...

....näillä kahdella oli energiaa...

...mutta tämä PUNApantainen oli sitä mieltä, että eiköhän mennä helteestä kotiin huilaamaan. Taisi olla rankka viikonloppu!

---------

In this weekend we had two agility competitions on Saturday and one obedience competition on Sunday. We weren't very successfull, but got good practise. Such is life!