Tänään pääsin vihdoin näkemään joulun alla syntyneet sukulaiskoirat eli Tinkan pennut. Laskeskelin, että ne ovat Friidan pikkuserkkuja tässä monimutkaisessa sukulaiskoiraverkostossa. Pentuja on kymmenen ja ne ovat kyllä todella terhakoita tapauksia. Suurin pentu painaa jo melkein kuusisataa grammaa ja pieninkin lähentelee neljääsataa. Poikapentuja syntyi seitsemän ja typyköitä kolme.

Tässä hikinen äiti lapsikatraansa kanssa. Ja alla kuva kasamuodostelmista, joita pentuset rakentelivat.

Tinkalla on tasan kymmenen nisää. Maitobaarissa käydään joko vuoroissa tai sitten koko porukka kahdessa kerroksessa.

Minusta on aina yhtä ihmeellistä, etteivät pennut tukehdu toistensa alla, vaan niin ei käy.

Tämä nuori poika nauttii ateriaansa selällään.

Tässä yksi pojista.

Tytöt ovat täysin mustia, mutta pojissa on pieniä valkoisia merkkejä. Aika mahdotonta niitä oli erottaa toisistaan, kun ne olivat mahallaan.

Uni tuli syönnin jälkeen.

Pennut olivat hyvin suloisia, mutta yhtään ei pentukuume iskenyt. Hyvä niin!

Päivemmällä oltiin Friidan ja Saagan kanssa kasvihuoneella treenailemassa. Alkulämmittelyksi typykät juoksivat Hurtan mantteleissaan hurjaa rallia.

Herttaiset hurttaset

Vaaleanpunanenäinen äiti-Saaga

Vaaleanpunapimpulainen Friida

Friidan kanssa saatiin kepeistä toisen puolen verkot pois. Vähän saattelua Friida kaipaa ja viimeisen välin vahvistamista lelulla, mutta muuten sillä on jo selkeä idea, miten kepeillä toimitaan.

Saagan kanssa tehtiin pitkästä aikaa ruutua, joka meni hienosti. Lisäksi tehtiin pientä seuruuta ja kaukokäskyjä. Saagalla oli hyvä työvire. Jatkamme tätäkin treeniä.

--------

I saw today ten Tajmadoran puppies, who were born before Christmas. They were so cute. Seven boys and three girls. Luckily I don´t have puppy fever right now. So I could sit by the puppy bed and take photos without wanting one puppy for me.