Assi rentoutui hieronnan jälkeen kotona Elsan kanssa ja Saaga piti ikävää auton paksissa kentän reunalla, kun minä kokeilin ensi kertaa taitojani möllikisojen agilitytuomarina. Hohhoijaa, eipä ole aina ihan helppoa nähdä, tekeekö joku kontaktin vai ei. Sääntöjäkin täytyi pariin otteeseen kerrata kavereilta. Kuitenkin oikein opettavainen kokemus olla aitiopaikalla. Näki erittäin monta tapaa tehdä upea keinu ja yhtä monta tapaa pilata koiran hyvin aloittama suoritus turhalla käskytyksellä liian aikaisin. Muutenkin käskyjen riittävän ajoissa antaminen teki monesta radasta erittäin sujuvan, kun koira tiesi, minne pitää mennä. Olin aika tyytyväinen suunnittelemiini ratoihin. Onneksi netistä löysin ratoihin alkuidean, jota muokkasin. Nyt olen umpijäisiä sormiani sulattelemassa jo kotona. Ehkä teen tämän toistekin.