Teputtelu liittyy meidän talouden aamuelämään. Elsa harrastaa tätä. Se yleensä seitsemän jälkeen lähtee vaeltelemaan. Kynnet vain rapisevat laminaatilla. Se käy välillä kuopaisemassa tassulla minua tai sängyn reunaa. Ja teputtelee taas. Sitten se tulee tuijottelemaan minua sängyn viereen. Kun vinkkaan, että tulisi viekkuun, se loikkaa jättiloikan mahani päälle. Sitten sitä pitää silitellä ja se nuolee kättäni hartaasti. Se voi jäädä nukkumaan tämän jälkeen. Hätä sillä ei tunnu olevan, sen olen havainnut, kun olen sitä kiikuttanut teputtelun jälkeen ulos. Ei mitään kiirettä tarpeiden tekoon. Ehkä vanhan luita ja lihaksia alkaa yön jälkeen kolottaa ja pitää vähän verrytellä. Mutta teputusta harrastetaan joka aamu, joskin kellon aika vaihtelee vähän.
Toinen teputtaja tuli taloon, kun Anna saapui eilen hoitoon. Anna alkoi teputella sängyllä kello neljä lelu suussa. Se oli sitä mieltä, että nyt pitäisi saada huomiota ja paljon. Kun käänsin selkäni ja vedin peittoa korviin, se liimautui selkääni vasten ja intohimoisesti lipoi korvaani ja poskeani. Kun tönin sen lattialle, se pysytteli hetken aikaa poissa, mutta tuli taas jossain vaiheessa uudestaan yrittämään. Rasittavaa! Anna on estoton teputtelija, joka talloo muiden nukkujien päälle, ja nämä murahdellen pomppivat lattialle saadakseen levätä rauhassa. Näin on koko areena vapaa Annalle. Huoh! Toivottavasti ensi yönä ei tanssishow jatku.
Aamupäivällä mentiin koirapuistoon joukolla.
Dancing queen Anna
Ystävättärensä Saaga
Riehunta voi alkaa.
Paikalle suhahtaa myös Assi, joka ehdottomasti haluaa leikkiä mukana. Assi on kuitenkin niin suuri pomo, ettei Anna oikein tohdi sen kanssa riehua.
Mutta Saagan kanssa kyllä. Assi ei lakkaa yrittämästä.
Siihen se leikki sitten loppui.
Elsa ei ymmärrä, miten niin kuumana päivänä kukaan viitsii juosta.
Mutta Elsa on vanha ja näissä kahdessa virtaa nuoren koira energiaveri.
Eikä Assin energioissakaan ole mitään vikaa.
Saaga keksi muuta puuhaa.
"Tässä kohtaa on juuri sellainen maaperä....
...just aivan täydellistä, kun oikein tarkkaan katsoo....
...kaivamiseen!"
"Ah, ihanan viilentävä kuoppa."
Assi ei oikein tajua tätä Saagan onnen tilaa.
Elsa ei tajua, että kukaan viitsii kaivaa tällä helteellä.
Nuoriso keksi keppileikit.
Anna nyt mullekin vähän maistiaisia.
En anna. Eti itse omasi.
No vot, tässähän piisaa pureskeltavaa pitemmäksikin ajaksi.
-Kannettaiskos yhdessä? lirkuttelee Saaga.
- Kanna sitä omaasi. Tämä on muuten minun, toteaa Anna. Siitäs sai Saaga!
Koirapuistoilun jälkeen vanhempi väki jäi kotiin huilaamaan. Anna ja Saaga lähtivät kanssani kohti Järvenpäätä, jossa oli kaksi agilitykisaa. Anna ei moisessa hurlumheipaikassa ole ollut ennen, joten sitä vähän jänskätti koirien ja metelin määrä. Häntä ei ollut kovin itsevarmassa asennossa, kun lenkkeiltiin kentän ympäristössä. Saagan häntä sen sijaan liehui kuin lippu. Se tiesi, että kivaa on tulossa.
Tai no jaa, kivaa ja kivaa. Kati Walan rata oli aikamoisen haasteellinen ja ihanneaikakin oli tiukanlainen. Radassa oli paljon vaikeita kulmia esteeltä toiselle siirtyessä. Vitonen saatiin, kun Saaga yritti tulla väärälle puolelle ysihyppyä ja minä pökkäsin sen takaisin. Hylky tuli, kun Saaga meni väärään päähän putkea 11. Miten minä sen sinne ohjasin, en voi käsittää, mutta taatusti minun vikani se oli. Radassa oli kyllä paljon hyvääkin. Vain yksi nollatulos tuli seuramme koirakolle Suville ja Moccalle. Onnea voitosta!
Rata kaksi oli uuden agilitytuomarin Henri Luomalan. Ja kiva rata olikin. Toki piti olla tarkkana joissain kohdissa, mutta menevä ja sujuva rata oli joka tapauksessa. Saaga tiputti yhden riman, mutta eniten ongelmia oli kepeissä. Se aloitti kepit ok, mutta sitten pysähtyi odottamaan minua, joka tulin perässä. Sitten jatkettiin jostain kohtaa - väärästä kyllä, huomasin nauhalta- ja viimeinen väli tultiin väärin ulos. Välin korjaamisessa meni aikaa, kun sellaista ei ole tehty. Joitain tarpeettoman kovia haltuunottoja tuli tehtyä, mutta suurelta osin olen rataan kyllä tyytyväinen. Tässäpä tämä muillekin pällisteltäväksi.
Sanna ja Poju olivat Järvenpäässä ykkösissä ottaneet hienon nollavoiton, ja kisaavat tulevaisuudessa kakkosissa. Onnea!!! Hannele ja Tinka olivat kakkosissa myös kisaamassa. Eipä ole ennen samoilla radoilla oltukaan. Kiva oli teitäkin nähdä. Sani emäntineen oli myös paikalla. Saaga ja Sani riehuivat kisojen välillä innoissaan. Hauska katsoa portugeesimenoa. Kiitos paljon ratamme kuvaamisesta!
Kotona oltiin ennen kahdeksaa illalla. Koirat saivat ateriansa herkuilla höystettynä ja emäntä se vasta herkuttelikin syntymäpäivän kunniaksi uusilla perunoilla ja kanttarelleilla. Ihanaa!
Huomenna kisataan Haminassa uusin innoin. Saahan nähdä, mitä Kokkosen Tuija on päämme menoksi suunnitellut.
Kommentit