Tätä bouvierjoukkuetta koulutin agiliidon saloihin reilu viikko sitten. Hauskaa ja innokasta sakkia niin omistajat kuin koiratkin.

Viime viikonloppuna kävin moikkailemassa myös vähän pienempiä hauveleita. Minnilä on muuttanut uuteen kotiin.

Minnilän Luna on jo näin iso ja reipas tyttö.

Minni on Lunan paras kaveri.

Mä voisin harjata sut, hei.

Hauskoja pieniä, suuria koiria molemmat.
Sunnuntaina oli vuorossa lisää pentuenergiaa.

Sabi on kohta neljä kuukautta. Ja näin sievä.

Oltiin tikahtua nauruun, kun kaivoin kameran esiin. Sabi makasi sohvalla. Kun salamavalon piippasi, sen korvat menivät pitkin päätä ja pylly alkoi pyöriä vimmatusti.

Näin.

Sabi loikkasi lattialle ja suoraan syliini. Testasin monta kertaa. Sabi istui ja poseerasi, kuului salamavalosta piip - ja lieruaminen alkoi välittömästi kera syliin hyppäämisen. Sen verran usein kävin pentusia kuvaamassa, että Sabi muistaa sen ja se piip-ääni on selvästi sen mielestä aivan superihana juttu. Emäntänsä salama ei piipittele ja hän saakin ottaa ihan rauhassa kuvia.

Aina ei Sabikaan ehdi kuunnella piippauksia, varsinkaan silloin, kun leikkii äitinsä kanssa. Hieno tassun ojennus!