Pakkanen paukkuu, mutta onneksi täällä etelässä lukemat ovat sentään siedettävät. Taivas on sininen, aurinko paistaa ja on niin kaunista.

Sinisen sävyjä ja pakkashankia käy triosta ihailemassa vain yksi, Lonely Rider! Sillä on niin tylsää, kun sillä ei ole koirakavereita, joiden kanssa riehua.

Saagan yskä on himpun verran pahempi kuin Friidan oli, mutta onneksi yskimisessä on pitkiä taukoja ja nyt tuntuu, että pahin lima on irronnut. Joka tapauksessa Saaga - ja varan vuoksi Assikin - saavat vain hihnalenkkejä eivätkä nekään näillä kylmyyksillä ole kovin pitkiä. Siispä Friida joutuu riekkumaan yksin  ja eihän se yhtään kivaa ole. Joten minä heittelen hiki päässä lumipalloja hankeen ja Pomppu loikkii niiden perässä autuaan onnellisena.

-Älä nyt kesken lopeta!!! Palloja tänne ja sassiin!

Voi kunpa Saaga kuntoutuisi pian - eikä Assi saisi tartuntaa !   Ja kunpa varoaika menisi nopeasti ohi.

Kennelyskää tuntuu olevan siellä ja täällä pitkin Suomea. Uimakaverit Manu ja Friscocin ovat myös kipeitä.
Todella viheliäinen pöpö !