Olen kadottanut kirjan. Kirjaston kirja. Eräpäivä olisi lauantaina. Eikä voi uusia, kun kirjasta on varaus. Kaikki muut kirjaston kirjat ovat nätisti työpöydällä,mutta tämä yksi on ties missä. Nyt ei kukaan epäile neiti Saagaa ylimääräisestä lukuinnosta. Ihan itse olen opuksen tunkenut jonnekin "varmaan" paikkaan.  Raivostuttavaa! Ei viitsisi kolmeakymmentä euroa sijoittaa kirjaan, joka on taatusti JOSSAIN TÄÄLLÄ! Miksei kirjoissakin voisi olla hälyttimiä tällaisten dementiaan taipuvaisten ihmispolojen varalle. No, vielä on aikaa etsiä. Taitaa tulla taloon suursiivo tällä viikolla.

Entäpä Saaga sitten? Juoksut ovat loppuneet. Pimpsa on vielä törö. Saaga pesee sitä välillä ahkerasti. Typykkä on ihan rauhallinen ja tavallinen, ehkä normaalia rauhallisempikin.

Sen verran olen huomannut, että punanenään on hiukan ilmestynyt lisää mustaa. Koska valon määrä ulkona todellakaan ei ole lisääntymään päin, täytyy tummumisen olla hormonaalista, En muista, onko Saagalla tavallisesti juoksujen aikaan nenä tummunut yhtään. Mutta ainakin portugeesi Ellin nenä on nyt pentujen aikaan muhkean musta. Toki sillä oli myös parempi pigmentti kesällä kuin Saagalla.

Mutta kun nyt ei ole mitään muutakaan seurattavaa, niin seurataan sitten tuon äippäkandidaatiin kirsun väriä sitten.

Ultrausaika on varattu kuun loppuun. Sittenhän sitä viimeistään ollaan vähän viisaampia. Onko pentuja tulossa vai ruvetaanko tutkimaan kiihkeästi agilitykisakalenteria taas? Odotellaan.

------------------------

Puolitoista tuntia myöhemmin....

LÖYTYI, SE LÖYTYI!!!  Ja oikeastaan ihan oletettavissa olevasta paikasta. Miten ihmeessä en huomannut sitä heti. Huh helpotus! Nyt iltaulkoilua - ja sitten lasi liettualaista Topi-kermalikööriä (halpaa ja hyvää) hermojen rauhoittamiseksi.