Nyt on koulutukset taas tältä erin käyty. Koira ja emäntä ovat hyvin jaksaneet kolme rankkaa rupeamaa ja emäntä on toivottavasti oppinut joitain taitoja käytettäväksi tositoimissa. Tänään mentiin Annan hyppyrataa, joka oli tällainen:

Eka haasteellinen paikka oli takaakierto ja veto hypyn  8 ohi pituudelle. Vaan Saagapa - ja ohjaajakin - toimi oikein hyvin. Rima tipahti kymppihypyllä ensin, mutta kun kaarsin koiran vähän kauempaa, rimakin pysyi. Vaikeinta Saagalle ja minulle oli pussista putkeen meno. Kun Saaga putkahti esiin pussista, se tuijotteli minua eikä eteenpäin, vaikka kuinka hoin putkea. Minä en ehtinyt riittävän pitkälle pussin ohi näyttääkseni putkeen menoa. Eli loppujen lopuksi helppo paikka osoittautuikin hankalaksi. Kun Saaga meni putkeen, syöksyin hypyn 13 taakse ja peruuttamalla vedin oikealla kädellä seuraavan hypyn ohi ja sylikäännöksellä yli. Tätä käännöstä ollaan todella vähän tehty, vaan Saagapa taipui salamannopeasti pienessä kulmassa hypylle päin. Sitten minulla jo hippulat vinkuivatkin. Tein ensin valssia hyppyjen 15 ja 16 välissä, mutta sujuvimmaksi osoittautui persjättö. Hyppy 16 meni usealla kerralla pitkäksi, kun en riittävän tarkasti ottanut koiraa jo hypyllä haltuun, mutta viimeisellä kerralla sekin onnistui. Kepeille oli matka, mutta putki oli lähellä ja se hirvitti minua. Tarkalla ohjauksella ja ekan välin vasemmalla kädellä peruuttaen vetämällä sain Saaga kepeille. Loppu sujuikin pääosin mallikkaasti. Rata oli kiva ja Saaga jaksoi edelleen olla reipas. Vasta viime metreillä, kun Anna neuvoi, miten tehdään saksalainen käännös - versio persjätöstä - pituutta edeltävällä hypyllä, Saaga oli jo aika hyytynyt, eikä enää irronut pituudelle vaikka saksalaisessa jaksoi vielä toimiakin. Mutta kun lähdettiin palautuslenkille metsään, neiti oli taas puhtia pullollaan ja pompsahteli pallon perässä mennen tullen.

Saatiin myös malttikoulutusta. Kun Saaga kohtaa Figon ja Figo alkaa madella, Saaga on ällöttävästi pörissyt ja mahtaillut Figolle. Olen tähän puuttunut ja pikkuhiljaa alkaa typykkä uskoa. Kun Figo saapui paikalle ja alkoi kiemurrellen alamaisesti mielistellä, Saaga seisoi häntä pystyssä, mutta ei sanonut sanaakaan. Figokin pysyi silloin tolpillaan paremmin. Tästä tuli palkkaa ja kehuja molemmille. Saaga oppi hyvin nopeasti, että kun on asiallinen, saa namia. Kun nuori schapendoes Ikwil saapui lieruamaan figomaisesti Saagan luo, Saaga kerran murisi, mutta muistutuksesta se loppui saman tien ja palkkaa tuli. Saagahan oli erittäin kiltti ja ystävällinen ja kaikkien kanssa toimeen tuleva tyyppi, mutta tämä on ollut sen heikko kohta, mielistelijät, jotka matelevat maassa. Hyvä, että neiti alkaa tajuta, ettei isottelupörinä ole hyväksyttävää.

Kotiin palatessa jalkavaivainen riekkui ja pomppi, hyppi sänkyyn ja mylläsi vuodevaatteet kasaan. Että taitaa lääkitys purra hyvin!