Mutta ennen sitä pieni vilkaus maanantai-illan agilitytreeneihin. Jarno oli laatinut muutamalla hypyllä kattavan treeniarsenaalin eritasoisia vientejä.

Eka versio on lämmittelyä. Kutsuin Saagan kakkoshypyn takaa oikealla kädellä ja kun se lähestyi kakkoshyppyä, käännyin ja vein vasemmalla kädellä hypyille. Yritin pysytellä kolmen hypyn kulmauksessa ja kroppaa kääntämällä vein Saagan oikella kädellä vitoshypyn taakse. Kun se lukitsi hypyn, lähdin juoksemaan loppuhyppyjen vasemmalta puolelta. Hyvin toimi. Sama homma tehtiin myös peilikuvana.

Tässä versiossa haasteena oli saada koira kääntymään tiiviisti hypyille.  Odotin koiraa kolmoshypyn takana ja käsi tiiviisti sen lähellä kovasti tsempaten yritin viedä mahdollisimman pienin kaartein koiraa hypyltä toiselle. Osittain onnistui, mutta välillä tuli laajaa kaarretta.

Tämä oli haasteellinen versio. Kolmoselta neloselle vienti ei onnistunut sinne päinkään vasemmalla kädellä. Saaga hyppäsi kutoshypyn. Yritin viedä vastaisella. Ei toiminut sekään. Jaakotus, minun heikko lenkkini eikä Saagallakaan mikään varma juttu, toimi ihan yllättävän hyvin. Käännös oli tiivis, eikä koira huuhaillut yhtään kutoshypylle päin. Loppu oli sitten helpompaa. Peilikuvaa en ehtinyt ottaa.

Tässä treenissä yritin viedä Saagan niin, että jätin hypyn väliin viedessäni koiraa neloselta vitoselle. Ei onnistunut vaan Saaga tuli hypyn. Eli minun piti kiertää hypyn takaa. Kutosen edessä tehtiin valssi ja loput hypyt vietiin oikealta puolelta. Ja sama peilikuvana.

Tosi hyviä harjoituksia kaikki tyynni.

Tänään sitten käytiin omissa treeneissä maneesilla. Tällä kertaa keskityin sattuneesta syystä tokoiluun. Viritin ruudun. En laittanut Assille ekaksi kerraksi edes targetia enkä namia. Assi rynnisti ruudun läpi, mutta palasi lähemmäs haistelemaan. Eli vielä pitää olla ruudussa jotain paikan hahmottamiseksi. Vuorotellen tein pelkällä targetilla ja target-nami-yhdistelmällä. Sangen kaukaa sain Assin jo maahan. Tein myös ohjaajan kävelykuvion ja yhtä karkaamista lukuunottamatta Assi pysyi ruudussa ja tuli sievästi vierelle kutsusta.

Liikkeestä pysäyttämista treenattiin myös. Aika kivasti Assi pysähtyi. Maahanmeno on vielä alkuvaiheessa, joten sitä on pakko ruveta harjoittelmaan myös aktiivisesti. Kaukokäskyt sujuivat liikkeinä nätisti, mutta vaihtelin etäisyyttäni liikkeen varmojen ja epävarmojen osien mukaan.

Hyppynouto meni hyvin. Seuraamispätkät eivät ihan huippuja olleet. Taisi vire olla jo laskemaan päin.

Saagan kanssa treenattiin ruutua targetilla. Hienosti se menee ruutuun ja jää sinne. Makaamistakin otettiin hiukan. Hyppy meni erittäin mallikkaasti. Nouto on myös hyvässä vaiheessa. Luoksetuloa treenasin myös. Jätin Saagan istumaan. Menin reilun matkan päähän. Heiluin, hypin ja huidoin paikallani. Koira ei liikahtanutkaan. Huutelin: Käsky! Käsky! Koira pysyi paikallaan. Kun kutsuin oikealla käskyllä, Saaga tuli hirmuista laukkaa sivulle. Olisipa muistanut tämän sunnuntaina. Harjoiteltiin seuraamista, joka sujui nätisti. Liikkeestä maahan meno oli aivan upea. Liikkeestä seisomista hangattiin eniten. Hyvin meni monta kertaa. Eli siis tarvitaan vain toistoa, toistoa, toistoa. Perusta on kyllä kunnossa.

Elsa sai pallotreeniä. Kun pallo oli aivan hiekkainen, sitä ei enää erottanut maneesin hiekka-alustasta. Sitä ei löytänyt enää kukaan- paitsi minä, joka tungin pallon taskuuni. Yöks! 

Illan suussa mentiin vielä Assin kera treenaamaan tokoa Krissen ja Friscon seuraksi. Tehtiin tosi hyvä treeni tunnarikapulan etsimistä. Krisse vei kapulan hangelle ja Assi etsi. Ekalla kerralla se porhalsi lumikasan yli näkymättömiin, mutta kohta tuli takaisin. Se käytti nenäänsä taas juoneen päästyään todella hyvin. Huvittavaa oli, että monella kerralla se palautti kapulaa ensin Krisselle. Ajatteli kai, että kun olet noin kova hukkaamaan tätä, niin tässä tämä taas olisi. Ja Krisse-mokoma hävitti kapulan taas hankeen. Ihmiset ovat kummallisia. Tunnariakin pitää kovasti treenata yhteisissä harjoituksissa. Selkeästi takaraivoon on iskostunut huhtikuinen kisapäivämäärä sopivassa määrin paineita tuomaan.

Ihana talvi-ilta ja postikorttinen lumimaisema ympäröi meitä treenissä. Kun päästiin kotiin, ruoka maittoi kaikille.