Eipä olla mitään ihmeitä saatu aikaan tällä viikolla. Alkaa itsellä olla aika tyhjä takki ja loma onneksi ihan nurkan takana. Tulee todella tarpeeseen.

Tänään mentiin Saagan kanssa tokotreeneihin.  Saija oli hetken aikaa käskyttelemässäkin. Paikallamakuussa Saaga kuunteli naapurin maahan-käskyä ja meni maahan. Neljän minuutin makuu oli ihan hyvä, mitä nyt hiukan oli neiti nuuskinut maata ja katsellut pari kertaa vieressä olevia koiria. Istumaan nousu tapahtui omasta käskystä.

Sitten mentiin tekemään ruutua. Nyt ei ollut targetia ruudussa. Näytin ruutua suoraan edessä - ja Saaga katsoi vain Saijaa, joka teki vasemmassa nurkassa tunnaria toiselle koiralle. Kun käskin Ruutu, Saaga säntäsi kohti Saijaa. Karjaisin sen takaisin. Kävin taputtamassa ruutua ja palasin Saagan viereen. Nyt se meni oikeaan suuntaan, mutta haisteli kauan ruutua ja sen takana olevaa maata, vaikka käskytin Odota. Lopulta se pysähtyi ja käskystä meni maahan. Kävin palkkaamassa Saagan ja kehuin. Otettiin uudestaan sama. Saaga lähti vauhdilla ruutuun, pysähtyi kun käskettiin, meni maahan kun käskettiin - taisi taas muistaa, että mitä nopeampi on, sitä nopeammin tuon sille ruutuun herkkuja. Niin kävikin. Kolmannen kerran tein ruudun liikkeenomaisesti. Kävin matkalla palkkaamassa Saagan ruutuun ja jatkoin matkaa. Ihan hyvin meni koko homma. Eli tämä liike alkaa lähestyä valmista hiljalleen, mutta toistoja tarvitaan paljon.

Sitten olikin meidän vuoromme tehdä tunnari. Saija oli laittanut kuusi tai seitsemän kapulaa riviin. Käännyin poispäin kapulaan vietäessä. Käännöksen jälkeen silitin Saagan rintaa rauhoittavasti ja sanoin hyvin pienellä äänellä Etsi. Oma oli toinen vasemmalta. Saaga lähti reippaasti kohti keskikapuloita, haisteli ja kääntyi oikealle haistelemaan loput kapulat. Sitten se palasi koko rivin takaisin levollisesti haistellen ja nopeasti otti suuhun oman. Se tiesi täsmälleen, mitä oli tekemässä. Vielä se hiukan pureskelee palauttaessa, mutta ei enää olleenkaan samalla lailla kuin silloin , kun aloitettiin. Nyt pitää vielä ruveta se kapulan sivulle tuonti harjoittelemaan. Vielä tähän asti olen ottanut kapulan Saagan suusta lennossa.  Eli tämäkin liike etenee hienosti.

Liikkeestä istuminen meni varman oloisesti.

Hyppynoudossa houkuttelin Saagan paluuvauhtilaukalle  narupallon avulla.  Toimi. Samoin metallinoudossa. Vauhtia pitää hakea edelleen paljon. Liikkeestä seisomista ja makaamista ynnä läpijuoksua treenattiin putken kautta. Ennakoimista on yhä varsinkin silloin, kun koira alkaa väsyä.

Kaukokäskyjä hinkattiin läheltä takatargetin avulla. Ne saamarin takakoivet tekeveät yhä sen pienen pompsahduksen seiso-maahan-likkeessä, jota edelleen joka aamu hinkataan pois. Ja kotona seisomasta maahan meno alkaa pääsääntöisesti sujuakin virheettömästi. Vaan kun mennään toiselle alustalle toiseen paikkaan, virheitä tapahtuu. Saaga kuumenee kaukkareissa aika lailla, varsinkin jos tehdään kaikkia sekaisin. Ja kun se kuumenee, se myös alkaa liikkua. Oi voi. Tämä liikerata olisi pitänyt treenata jo ihan pentuna koiran kroppaan. Nyt on myöhäistä itkeä.