Kun ilma oli niin ihana, lähdettiin kentälle. Kamera mukaan ja menoksi. Koska ollaan oltu ahkeria treenaajia kaikki tyynni, tänään sai vain riehua ja riehua ja riehua. Siihen ei tarvita kuin...
KEPPI!
Saaga teki kaikkensa saadakseen kepin itselleen ja Assi teki parhaansa saadakseen juoksun jatkumaan. Välillä se spurttasi, välillä houkuttelevasti hiljensi ja taas painettiin tuhatta ja sataa.
Elsakin heräsi:-Onko täällä jotain syötävää tarjolla? Mulle kans!
- Ai tollanen. Olisi edes pallo, mietti Elsa. Kun Assi hetkeksi laski kepin suustaan...
...Saaga käytti tilaisuutta hyvkseen ja nappasi aarteen.
Assi oli valmis taistoon. Saaga porhalsi hippulat vinkuen karkuun...
...mutta Assi sai kiinni ja kun Assi jotain tahtoo, sen Assi saa. Nöyrästi Saaga luovutti kepin. Elsa juoksi mukana muuten vain, kun juokseminen on välillä niin hauskaa.
Lauantain puhtoturkki oli hiekassa, entinen siisti turpavärkki oli hiekassa - ja iljettävän näköinen keppi se vasta hiekassa olikin. Ei vissiin niin herkku enää, sanoo Assin ilme.
Lopuksi poseerattiin agilitypöydällä ihan vain siitä ilosta, että aurinko paistoi ja lämmitti.
Siellä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa oisit saanut olla mukana!
Kommentit