Oman seuran kolmipäiväiset agilitykisat Santalahden leirintäalueen maisemissa meren rannalla ovat takana päin.  Kun meidän kotipihalla lämpötila oli yli 20 astetta, meren rannalla varjossa välihousut, fleece ja hanskat olivat tarpeen. Talkootyötä perjantaina ja sunnuntaina, pitkät päivät ulkona sekä yhteensä viisi kisaa ovat mehut vieneet meikäläiseltä. Nollia ei tullut. Paljon pohdittavaa jäi omassa ohjauksessa sekä siinä, että Saagan startit kaipaavat piristysruisketta. Etenkin tänään liikkeelle lähtö oli todella nihkeää ja koira pääsi vauhtiin vasta noin radan puolessa välissä. Ihanneajat olivat radoilla aika tiukat, joten löysäilyyn ei olisi missään kohdassa varaa. Katjalta sain vinkkejä, joilla koitan Saagan kierroksia nostaa juuri ennen lähtöä. Kierrokset ovat nostettavissa aika helposti, mutta että sillä olisi starttiin vaikutusta, sitä pitää treenata.

Oma ohjaukseni hervahti useammalla radalla jossain kohtaa. Kun piti ottaa napakasti haltuun tai viedä tarkasti, tulikin jotain sössityksi. Harmittaa ihan vietävästi! En koe, että olisin radalla ehtinyt miettiä sm-nollia eli se ei kyllä paineita lisännyt. En vain ole rittävän tarkka. Yritän nyt unohtaa koko nollankeruun. Kisoja on vielä jäljellä joitakin, mutta jos nollia ei tule, niin ei sitten. Yritetään kerätä sitten seuraaviin kisoihin nollat ajoissa. Nythän me olemme vasta pääsiäisestä ruvenneet kisoja tiiviimmin tahkoamaan.

Arosen Eija otti  kuvia Saagasta radalla. Kitos Eija!

Ja sitten ne radat. Ne näkyvät seuraavassa videokoosteessa. Kuvaajia oli monia. Kiitos teille kaikille.

---

Löysinpä vanhoista videoista agilityuraansa päättävän Assin radan kahden vuoden takaisista Suhinoista. Eipä paistanut aurinko eikä hellinnyt helle. Assi menee aika näppärästi hienossa portugeesiturkissaan.