Eilen oltiin ohjatuissa tokotreeneissä Saagan kanssa. Koiran viretila oli mitä parhain, kierroksissa löytyi, mutta myös hallintaa.

Paikallamakuussa toivoin, että Saija käskyttäisi useamman kerran sanaa Käsky, jotta näkisin, mitä Saaga tekee. Ja mitä se teki? Meni tietysti ensimmäisellä Saijan käskyllä maahan. Seuraavat käskyt se istui, mutta kun vieruskaveri käski omaa koiraansa, Saaga taas mätkähti maahan. Eli tämä täytyy ottaa ohjelmistoon. Paikallamakuu 4,5 minuuttia piilossa sinänsä sujui mainiosti, yksi tassun asennon vaihto vain, mutta sitten taas istumaan nousussa ennakoi Saijan käskytystä. Virettä todella riitti .

Sitten tehtiin liukuhihnaruutua. Saija laittoi namin targetille ja vuorollamme lähetettiin koira kaukaa ruutuun. Saaga meni hyvällä vauhdilla. Käskin sen ensin seisomaan ja sitten maahan. Hyvin sujui. Yhden kerran ei ollut targetia, josta seurasi hiukan nuuskintaa, mutta Saaga pysähtyi käskystä ja kävi maahan käskystä, tolsin  paikka oli aika takana, mutta ruudussa silti.

Hyppynouto ja metallinouto menivät ripeällä laukalla ja hyvällä innolla molempiin suuntiin. Molemmista hyvä palkka eikä toistoa.

Liikkeestä istumisia tehtiin kolme kertaa, joista keskimmäisessä Saaga jäi seisomaan.

Tunnarissa kapulat olivat menosuuntaan poikittain rivissä, oma viimeisenä. Saaga malttoi mennä koko rivin ja varman oloisesti nappasi oikean sitä haisteltuaan. Jes! Vähän mäystämistä palauttaessa, mutta ei pahaa. Me happy

Seuraamisessa  Saaga kerran jätätti, kun mentiin kohti seinää. Joku käännös oli minulla huono, mutta Saaga asenne ja paikka olivat koko pitkän seuruun ajan tosi hyvät.

Kaukokäskyjä treenattiin parin metrin päästä melko hyvin tuloksin.

Ainoa, jonka unohdin treenata, olivat luoksetulon pysäytykset. Mutta niitä sitten seuraavalla kerralla.

---

Tänään Friida oli ihan fiiliksissä. Kävin taas juoksuttamassa koiria, tosin Saaga ja Assi lähinnä yrittivät syödä kuraa ja joutuivat autoon. Minä heitin Friidalle lumipalloja vuorotellen vasemmalle ja oikealle hankeen. Se tyttö se jaksaa porhaltaa. Hankijuoksu on raskasta, mutta ei tuollaiselle pomppukoneelle, joka häntä huiskien syöksyi pallojen perään. Kun minä en enää jaksanut heitellä ja lopetin, koira  oli vielä puhkua pullollaan. On se tarmonpesä!