Kiidettiin Hesan reissun jälkeen Assin ja Saagan kanssa tokotreenaamaan. Viikolla ei kyllä mitään oltu harjoiteltu, joten kylmiltään vain kehiin.

Ensin treenasi Saaga - pidettyään ensin pystypainia ja halailuhetkiä bordercollie Kiddin kanssa. Aloitettiin kehään tulolla, luoksepäästävyydellä ja paikallamakuulla. Kaikki nämä menivät erittäin priimasti. Sitten treenattiin liikkeestä maahanmenoa ja liikkeestä seisomista. Maahanmenossa vähennetään käsiosuutta, tavoitellaan nopeaa maahan menemistä ja viedään siksi koiraa sen verran hitaasti eteenpäin, että sillä on aikaa mätkähtää maahan. Kohtuullisen hyvin tämä lopulta onnistui siihen nähden, että ei pitkään aikaan olla kotonakaan treenattu liikettä. Liikkeestä seisominen onnistui vihdoin, kun avokämmenellä pysäytin koiran. Pitää treeneissä myös vahvistaa kaikkia osa-alueita palkkaamalla jäämisestä, ohjaajan etenemisestä, kun koira on paikallaan ja paluusta koiran viereen, kun se edelleen malttaa seisoa. Lopuksi vielä tehtiin vauhdikas luoksetulo, jossa ei ollut ongelmia. 

Assin treenissä aloitettiin paikallamakuulla. Samalla kentällä oli koirakoulu menossa. Hirveä älämölö kuului mökin taakse, jossa oltiin piilossa koiria. Koirakoululaiset pitivät omille ja samalla meidän koirille häiriötreeniä. Kaikki selvisivät kunnialla kuitekin tehtävästä. Paikalla istumisessa jäin näkyviin ja haukottelin rauhoittelevasti. Assi istui oikein kauniisti paikallaan koko ajan, vaikka viereinen koira meni kaksi kertaa maahan. Kyllä siitä taitaa vielä kelpo liike tulla.

Saija seurautti meitä pienen pätkän. Ihan kohtuullisesti sujui. Minun pitää luoda koiralle joku rutiini, jonka toistan aina ennen seuraamisen alkua. Mielellään sellainen, joka nostaa Assin viretilaa, ettei se heti rupea jätättämään. 

Ruutu sujui kolmesta suunnasta otettuna ihan hienosti. Ruudussa oli purkki, jonka päällä ja sisällä oli nakkipala. Koira meni ruutuun ja jäi purkin viereen. Mikähän ihme sitä viirasi siellä möllikisoissa, kun se ei tajunnut ruutua siellä ollenkaan. Erilaiset ruutumerkitkö? Outoa.

Noudot menivät hyvin, joskin paluu oli edelleen hidas ja ravaava. Assi menee kovalla laukalla kapulalle, mutta ei tunne tarvetta kiirehtiä enään kapulan suuhun saatuaan. Sain ohjeeksi, että niin kauan pingon koiraa pakoon sen palauttaessa noutokapulaa, että se nousee laukalle. Silloin annetaan ruhtinaallinen palkka. Jo sai meikäläinen melkoisen tehtävän. Pikajuoksu ja nämä kilot eivät ihan mätsää. Mutta yritetään!

Kaukokäskyissä palkkasin vain oikeaa maahan menoa. Tehtiin aina kahta liikettä kerrallaan: istu-maahan, maahan-ylös, maahan - istu. Kyllä tästäkin vielä treenamalla hyvä tulee.

Liikkeestä istuminen on huuhaata. Vika on minussa. On mietittävä oikea painotus sanoa :istu ja käyttää sitä tapaa sitten aina. Lisäksi käsiapua vielä tarvitaan tai ainakin pientä pysähdystä. Minun sekavat merkkini selvästi hermostuttivat Assia ja sitten minäkin hermostuin. Pahus! Hermostumalla mennään aina monta askelta taaksepäin. Tätä liikettä pitää vielä funtsia pään sisällä - tok tok. Ei se niin vaikea voi olla!

Ihan hyvät treenit olivat joka tapauksessa.