Ilmoitin Saagan ja Assin seuramme Speedrace-kisaan paikkana Karhuvuoren kenttä. Kisassa koira juoksee vieheen tai omistajan perässä tietyn pätkän lujaa ja otetaan aika.  Tänä vuonna viehe temppuili, joten ilman sitä piti pärjätä. Elsakin on aiemmin ollut reisaamassa, mutta nyt en viitsinyt ottaa sitä jalan nuljahtamisen pelossa. Saaga kisasi maksiluokassa ja Assi yli 8 vuotiaille tarkoitetussa nitroluokassa. Maksiluokka oli ehdottomasti suurin kaikista ja sillä alettiin. 

Lämmittelyä

Koira jätetään radan päähän kiinni pidettynä ja sitten omistaja kirmaa radalle leula heilutellen tai houkuttelevasti huudelle. Sopivana hetkenä hän heilauttaa kättä ja koira päästetään irti perään juoksemaan.  

Saagalla on kiire.

Hyvin venyvä juoksutyyli.

Kun voittaja juoksi radan reilussa seitsemässä sekunnissa, Saagalla meni reilu 9 sekuntia. Tosin minä jäin ottamaan sitä maaliin vastaan enkä jatkanut matkaa, joten Saaga hiljensi vauhtia jo ennen maalia.

Nitroja oli alle 20. Assi oli jo kolmatta kertaa tapahtumassa. Se pinkoi, minkä koivista pääsi, mutta ikä on jo vauhtia vienyt, joten ajaksi tuli reilu 11 sekuntia.

Täältä tulee Assi----

---ja tuimakatseisena matka kohti maalia jatkuu. Valaistusolosuhteet kuvaamiselle olivat vaativat. Saijalle kiitos kuvista. Oli kiva saada muistot mukaan kameraan.

Sää suosi ja aurinko lämmitti, vaikka yöllä olikin ollut kova pakkanen. Huomenna sitten tietysti sataa, kun suunnataan iltapäivällä kisaamaan Mikkeliin. Viimeinen kisa alkaa 18.45, joten pimeä on kotiinpaluuajo. Onneksi on kaveri tähystelemässä hirviä - niinkuin  niitä pimeässä näkisi. Toivotaan, että Saaga saisi viimeisen nollan ekassa tai toisessa kisassa, niin kotiinpaluu tapahtuisi vähän aikaisemmin.