Lauantaina Purinan kisojen jälkeen meille tuli kyläilemään kaksi ihanaa tyttölasta, Alina ja Ella. Kun herkkuja kaiveltiin esille, paikalla oli aina yksi nuori herkkuhammas.

"Tälle maistuisi sipsit kanssa,hei."

"Tälle maistuis pääsiäisrakeet, hei!"

Sen sijaan Saaga joutui Alinan koulutukseen. Tässä menossa istumisharjoitukset.

Palkaksi Saaga antaa pusuja.

Maistuuko Ellan naama sokeriselle, kun noin hartaasti pitää nuolla.

Leivottiin Alinan kanssa rahkapiirasia. Kun piirakat olivat jäähtymässä sivupöydällä, niistä yhtäkkiä olikin hävinnyt kolme - papereineen päivineen. Ketäköhän epäilemme eniten? Todennäköisesti Saaga kakkaa lähitulevaisuudessa pökäleensä paperivuokiin käärittyinä. Kun piiraat oli nostettu turvaan, voro kävi useampaankin otteeseen kollaamassa, josko pöydälle olisi ilmestynyt jotain muuta herkkua.

Huokaus! Kyllä nuoret ovat nykyään huligaaneja, tuumii Elsa.

Lähdettiin porukalla Sapokan puistoon koiria ulkoiluttamaan. Ennen sitä kävimme ihailemassa sorsia meren rannalla. Siellä bongasimme tällaisen linnun, joka pisti silmään pullasorsien keskeltä. Ella lainasi kameraani ja ikuisti upean värisen mandariinisorsan. Aika eksoottinen tipu.

Koirat saivat hyvän lenkin ja niin mekin.

Kiitos tosi mukavasta vierailusta, Ella ja Alina!

Tänä aamuna tytöt tulivat kyydissäni Helsinkiin. Ensin he katsoivat Saagan ekan kisan ja sitten vein heidät kotiin lämpimään, sillä keli kaikista hellelupauksista huolimatta oli todella kylmä. Eikä Purina-Areenan sisätiloissa ollut sen lämpimämpää.

Ja nyt kisaraporttia:

Lauantain kisat

Molemmat radat olivat erittäin kivoja ensimmäisen luokan ratoja. Pientä kommervenkkiä oli, mutta muuten ne olivat oikein sopivan tasoisia. Ensimmäisellä radalla oli tuomarina Anne Tammiksalü ja toisella Johanna Nyberg. Saaga oli pitkän agilitytauon jälkeen vähän pihalla. Esimerkiksi kepit piti molemmilla radoilla alottaa useampaan kertaan ennenkuin lähtivät käyntiin. Ekalla radalla Saaga jätti viimeisen välin pujottelematta. Tästä hylky. Sen jälkeen se putken sijaan leiskautti pari hyppyä. Nuo kepit pitää ottaa treenaukseen, sillä aika vähän ollaan harjoiteltu sitä, että ennen hyppyä on muita esteitä.  On eri asia tehdä niitä itsenäisenä esteenä kuin osana rataa. Tämä oli perimmäinen keppien huonosti sujumisen syy. Toki myös tauko teki tehtävänsä. Toisella radalla tuli kolme kieltoa. Kepeiltä tuli yksi ja putkesta toinen (Saaga meni putkeen, mutta palasi takaisin, kun näki minun liikkeeni sivusilmällä ja luuli, että pitikin mennä toiseen suuntaan). Kolmas kielto tuli, kun jyrkän käännöksen jälkeen oli hyppy ja sen jälkeen pituus. Pituutta se ei hahmottanut vaan ajoi ohi. Minun käskytyksessäni olisi kyllä paljon korjaamista. Muuten se rata oli ihan hyvä. Kontaktit olivat kaikki tosi hienot. Eli hyvä hylky kuitenkin monilta osin.

Maanantain kisat:

Ensimmäisellä hyppyradalla Saaga tuli yhden esteen ohi. Surkean ohjaukseni syytä tämä virhe. Sitten mentiin tosi vauhdilla ja kepitkin menivät huippuhyvin. Jäljellä oli enää kaariputki ja kaksi hyppyä. Minä lähetin Saagan putkeen ja tein persjätön putken toisen pään luo. Kun en kääntänyt päätä ja heiluttanut kättä, Saaga ajoi oikealta puolelta ohi ja minulta katosi siis koira. Kun vihdoin löysin sen, se oli seuraavan hypyn vieressä ja hyppäsi. Tuloksena hylky ja aivan ohjaajan syytä koko juttu. Rata oli kyllä kaikin puolin hieno ja vauhdikas ja ne kepit ilahduttivat valtavasti.

Toisella radalla Saaga kulki tosi hienosti. Ainoastaan yksi rima tippui. Ihanneaika oli 47 ja meidän aikamme oli 45 sekkaa ja risat. Paljon käytimme aikaa kontakteihin, joten kun ne saadaan nopeiksi, ajat nopeutuvat kyllä. Saaga irtoaa tosi hyvin ja sillä on myös vauhtia. Oikea tekemisen meininki! Keppikulma oli erittäin haasteellinen. Renkaan jälkeen oli putki, mutta sinne ei menty ekalla kerralla vaan käännyttiin 160 astetta takaisin päin kepeille. Ei ihan ykkösluokan tasoinen kepeille meno. Tämäkin onnistui Saagalta hyvin. A mentiin kaksi kertaa.

Radat ovat videolla, ja kunhan minä saan aikaan - ja jos YouTube on suosiollinen - laitan elävää kuvaa tänne myös.

Paljon onnea Sirpalle ja bordercollie Kiddille, jotka saivat viimeisen nousunollansa ja siirtyivät kakkosluokkaan. Kiddin kepeille meno oli aivan legendaarisen upea!

----

PS. Kati laittoi kommentin, jossa kertoi, ettei sorsa ollutkaan mandariini vaan morsio. Kiitos tiedosta ja korjauksesta. Aina oppii, kun elää. Hiano morsio!