Tänään tulin töistä. Näky eteisessä oli tämä:

Miten tuli Saagan lapsuus mieleen välittömästi! Nyt olen varma, ettei iso S ole syyllinen vaan tyttärensä, joka on päättänyt alkaa harjoittaa hampaitten käyttöä uusiin ulottuvuuksiin. Miten hiidessä minä tuonkin nurkan nyt suojaan?  Friida on osoittanut jo kauhukakaraoireita. Ulottuvuuksia on, mutta järkeä ei. Päivänä muutamana sain sen kiinni olohuoneen pöydältä emännän tyhjää jätskikuppia nuolemasta. Pöllytin sen pois, mutta kuppi jäi pöydälle. Vähän ajan kuluttua kuului kilahdus - ja neiti saapui onnessaan metallilusikka suussa luokseni. Ei siis tulevaisuudessa taida metalliesineen nouto tuottaa vaikeuksia. Kaikki pöydällä olevat asiat käydään tarkistamassa. Pitää siis emännän alkaa taas pöytäpintojen puhtaana pitoon. Huoh! Tämä alkaa aina niin aikaisin tämä riiviövaihe.

Käytiin iltapäivällä kentällä juoksemassa - ja kyllä koirat juoksivatkin. Välillä aina komensin koirat autoon, josta ne saivat palkan ja vapautuksen. Vaan ei meidän Friida halua mihinkään autoon tulla. Lällättelee vain menemään. Ekalla kerralla jätin isot paksiin, menin autoon istumaan oven taakse. Pikkuneiti jäi yksin autoa kiertelemään. Kun häntä laski ja vähän huulia piti lipoa, menin ulos, avasin paksin ja hoplaa, sinne meni Friida. Sitten taas sai palkkaa ja porukka pääsi juoksemaan. Eipä aikaakaan, kun lällätys toistui. Laitoin taas paksin kiinni,menin autoon, starttasin ja lähdin ajamaan poispäin. Pikkuneiti laukkasi perässä, mutta sitten tuli vähän hätä. Pysäytin, kutsuin sen luokse, otin syliin ja laitoin autoon. Minä en kyllä ole vakuuttunut, etteikö tätä testailua vielä tapahtuisi. Vaikuttaa sen verran luupäiseltä tämä lapsi. Mutta katsotaan!

Maanantaina siis oli seuran möllikisat. Koska oli meidän ryhmän talkoohuki, olin toimistossa töissä ja Saaga ja Friida viettivät aikaa autossa. Välillä käytin niitä jaloittelemassa ja Friidaa myös yksin. Paikalla oli sisko Freesia.

Sisko ja sen sisko. Freesia on selvästi Friidaa matalampi, mutta kuulemma mahtava pomppija. Äitiinsä tulleet molemmat lapset.

Ei sitä kauan poseerattu, kun jo piti alkaa sählätä.

Freesian "isosisko" Figo tuli mölliluokassa maksikoirien toiseksi. Hyvä Minna ja Figo!

Kilpailevien kisa alkoi maksiluokilla ja Saaga oli neljäs. Eli kun toimistosta ryntäsin rataan tutustumaan, ei sen jälkeen ollut kuin muutama koirakko aikaa verrytellä  koiraa ja itseä. Rata oli aika haasteellinen ja hylkyjä  tuli aikamoinen kasa - myös meille.

Kepeille asti päästiin tosi hienosti. Mutta kun vitoshyppy piti kiertää takaa, en vienyt Saagaa riittävän kauas ja se hyppäsi hypyn väärästä suunnasta. Siitä homma vähän niinkuin repesi. Saaga teki radan aikana useita hylkyjä ja piti niin hauskaa, että yleisö nauroi täyttä kurkkua. Okei, ohjaajakaan ei sitten enää hylyn tultua ollut ihan särmänä, mutta Saagan innon piikkiin menee osa virheistä. Tulipahan kuitenkin kisattua. Sitten taas palasin toimistohommiin. Friida ei ollut toimettomana autossa olon aikana, vaan pisti pätkän retkipatjaa pieniksi palasiksi. Että hampaidenkäyttöharjoituksia sitten sillä.

Tiistaina mentiin Friidan ja Inkin kanssa Kouvolaan agilitytreeneihin. Sunnuntaina aloitetut kepit ja rengas saivat lisävahvistusta. Lisäksi tehtiin putkea. Friida kääntyi tosi hyvin sylikäännöksen putkeen, vaikkei sitä ole ikinä treenattu. Hyvin se tottelee siis käsiohjausta. Väliajat se makailee tyytyväisenä häkissä odottelemassa vuoroaan. Se oppi sen ekalla kerralla jo. Tiistain treenissä hallin toisella puoliskalla oli kaksi koiraa omissa treeneissään, mutta ei niiden louskutus Friidaa haitannut, vaan se osasi keskittyä oikein hyvin omiin tehtäviinsä.

Tässä koostetta joistain treeneistä. Riitalle kiitos kuvauksesta.

Eilen koirat pitivät ikävää kotona, kun kävin vetämässä tokotreenejä ja vielä seuran lehtitoimituksen palaverissa. Varmaan tämä toimettomuuden määrä on osaltaan syynä Friidan ylimääräisiin tuunailuihin. Onneksi kuukauden päästä ollaan jo pitkällä kesälomalla ja voin valvoa typykkää vähän enemmän. Mutta kuukaudessakin ehtii tehdä yhtä ja toista - jos on Saagan tytär nimittäin.

---------------------

When I came home from work this afternoon, I found that Friida had eaten the wall in the hall. Just like her mother when she was little. Friida has been a little rascal for some time. She climbs on the table to lick my icecream cup and brings the spoon in her mouth to me. She checks the tables if there would be something nice for her too. How frustrating! When we went to the dogpark to run, she refused to come to the car. I left her outside and drove a few hundered meters. When I stopped and called her, she came running and was happy to get in the car.  Such a stubborn child!

On monday I was in an unofficial agility competition. Friida was with Saaga in the car. Friida´s sister Freesia was visiting there too. Friida's legs are much longer than Freesia's but they both are very good jumpers. During the evening Friida bit a thin madrass in small pieces.

On Tuesday was Friida's agilitytraining. She is such a clever girl there and learns so fast everything. I'm very satisfied ´with her. There is a little video from the training.