Eilen kävin kuvaamassa Tajmadoran I-pentueen poseerauskuvat, jotka löytyvät Tajmadoran kotisivuilta.  Täytyy sanoa, että ero on suuri edellisen Saagan pentueen ja tämän Tinkan pentueen välillä. Siinä, missä Friidan ja kumppanien elämä oli täynnä vauhtia, vaarallisia tilanteita, ääntä ja älämölöä, tämä pentue käyttäytyi hyvin sivistyneesti ja rauhallisesti. Toki nekin leikkivät, mutta siihen nähden, että niitä on kymmenen, meno oli hillitympää ja hiljaista. Niillä oli kyllä ollut vähän rankka päivä, kun ne oli ekaa kertaa trimmattu, sitten ne oli eläinlääkärissä tutkittu ja sirutettu. Vaan rauhallista sakkia ovat kuulemma koko ajan. Ne ovat kehittäneet aitaukseen tietyn kakkapaikan, johon kaikki käyvät tekemässä tarpeensa ja muu aitaus pysyy siistinä. Jestas! Siinä, missä Friida neliviikkoisena ekan kerran pakeni aitauksesta, jolloin yläportti laitettiin paikalleen, näillä kohta kuusiviikkoisilla ei yläporttia ole vieläkään. Sieltä ne kurkkivat reunan yli, mutta kukaan ei lähde ylittämään sitä. Vaan näin harrastuskoiranäkökulmasta en Friidaa vaihtaisi rauhallisempaan - kaikesta huolimatta - , sillä se virtamäärä, mikä sillä on, tulee agilityssa ja tokossa olemaan todella tarpeeseen.

Kuvia puppysistä on tässä:

Pikkuisen tuli ahdasta, kun kaikki paitsi yksi päättivät ängetä näille samoille patjoille. Pennut ovat isoja, suurin melkein neljä kiloa, joten vähän oli ahdasta.

Kuvaussession jälkeen levittäydyttiin vähän laajemmalle.

Sitten hupaisa kuvasarja. Viimeisen pennun poseerausten jälkeen se haukotteli makeasti. Kamera tallensi haukotuksen. Hiukan silmät levisivät, kun näin tuon ekan kuvan. Pikku alien! Aivan epätodellinen naama herra Isostarilla. Vaan siitä ilmeestä sitten seurasi se makeista makein haukotus. Kuvaaminen on niin rankkaa!

I went to take six week photos of the Tajmadoran I-puppies. They are much calmer than Friida and her siblings at the same age. And so cute, as you can see from the photos.