Tämä japanilaisen puupiirroksen näköinen omenapuu on Lappeenrannassa, jossa piipahdin viikonloppuna.

Ryytyneet matkalaiset jäivät näin lokoisasti huilailemaan, kun minä suuntasin illan suussa katsomaan pitkästä aikaa Sabi-neitiä.

Onks vähän linssilude. Se oikein poseerasi kameralle korvat liimattuna - ja kun laitoin kameran pois, se pylly vimmatusti pyörien saapui salamavaloa välkyttelevän tädin kanssa pusuttelemaan. Aivan hurmaava otus. Windy on lopettanut imetyksen, ja saimme seurata äidin ja tyttären riemukasta leikkiä. Tuli kyllä mieleen, miten Saagakin leikki tosi paljon Friidan kanssa.

Sitten loppui leikki hetkeksi. Taas saattoi hymyillä kameralle hetken.

Cheese, sanoivat selvästi Sabi ja Windy.

Kun tulin kotiin, oli meilläkin vastassa energinen äiti-tytär-pari.

Tämän tästä nekin innostuvat painimaan lattialla. Saaga antaa Friidan aina kuvitella, että se on vahvempi.

Assi yleensä pöhkii ja haukahtelee, kun tämä kaksikko rällää. Liekö pomo komentaa vai onko mustis, kun ei itse ole leikissä mukana.

Huh helpotus, lopettivat sentään.

Elsa ei riekuista piittaa.

Ja Saagallekin koitti lepo.

------

On sunday evening I visited at my friend¨s house to see Sabi-puppy after a while. She is a beautiful and  playful puppy. She and her mother had such a good time with each other. And when I came home, so did Saaga and Friida too.

----------

Tänään sitten satoi lunta ihan älyttömästi. Kun tulin töistä, eteisen lattialta löytyi takki ja naulakon koukku. Huolimaton emäntä oli unohtanut, että Saagan intohimo on takkien taskujen tyhjentäminen. Se oli kiskonut takin naulakosta ja metallinen koukku oli irronnut samalla. Jo toinen koukku muuten. Pikaliima ei suostu toimimaan, joten nyt pitää kysellä työkavereilta apua. Kun menin päästämään Friidaa häkistä, huomasin, että joku (luultavasti Elsa) oli pissannut sänkyyni. Siispä pyykkikone on laulanut tämän illan pesten vuodevaatteita ahkerasti. Mentiin koirapuistoon. Parkkipaikka oli lumen peitossa, mutta sain puskettua auton sille. Vaan kun superlumipaakkuisten koirien kanssa tulimme autolle ja yritin peruuttaa, auto olikin juutuksissa. Onneksi puistossa oli muitakin, ja kun ensin oli työnnetty heidän autonsa irti hangesta, sain myös minä apua. Kotona koko koirakomppania meni suihkuun, sillä paakkuja oli paljon, parhaimmat nyrkkini kokoisia. Tänä iltana ei sitten mennä minnekään enää autolla. Saisi tämä talvi jo minun puolestani loppua!!!