Happimyrkytys melkein iski, kun oltiin pitkä päivä Saagan kanssa ulkona agiliteeraamassa ja  katselemassa muidenkin suorituksia. Seuramme järjesti koulutusta Turkian Lintukodossa, jonne meiltä on vain reilun puolen tunnin ajomatka. Aamulla siis suunnistimme sinne.  Kouluttajana aloitteleville toimi Elina Hannikainen, josta täytyy sanoa, että hän oli todella hyvä ja kaupan päälle vielä mukavakin. Ryhmässämme oli kolme koiraa ja aikaa koulutukselle yksi tunti. Ensimmäiselle tunnille oli laadittu seuraavanlainen pieni rata:

1884189.jpg

Harjoittelimme erilaisia vientejä putkesta neloshypyn kautta toiseen putkeen. Ensimmäiseksi treenattiin hypyn edessä leikkausta, jossa ohjaaja juoksee esteen oikealta puolelta ohi, päästää koiran ohitseen ja kääntää sen sitten putken suuntaan. Saaga teki pyörähdyksen. Otin uudestaan ja heitin narulelun putkeen päin. Toimi paremmin. Tämä toistettiin ja pyörähdys jäi pois. Ohjaajan paikka oli kauempana putken päästä, että ehtisin esteen ohi ajoissa. Viimeisellä kerralla lelun paikalla oli käden matala heittoliike kohti putkea. Sinne koira meni.

Toiseksi harjoittelimme hypyn takana leikkausta. Nyt ohjaajan piti hakea koira ihan putken suulta ja päästää koira edelle hypylle ja hypyn takaa ohjata koira putkeen. Jälleen Saaga pyörähti. Elina siirtyi hypyn luota lähemmäs putken päätä ja piti namipalkkaa kädessään. Muutaman namituksen jälkeen kokeilimme uudestaan. Pitihän Saagan varan vuoksi käydä tsekkaamassa, olisiko namia saatavilla. Nälkä oli, kun emäntä aamulla ilmoitti, että aamuruoka tarjotaan agilityradalla. Mutta lopulta onnistuimme tekemään hyvän takaaleikkauksen ja radan loppuun asti ilman pyörähdyksiä.

Seuraavaan vientiin kuului valssi putken loppupään puolella aika lähellä hyppyä. Tämä sujui hienosti, sillä valsseja on meikäläinen tehtaillut Assin kanssa kiitettävät määrät. Hyvin toimi.

Lopuksi tehtiin persjättö, joka sopi tällä kertaa meille parhaiten. Vauhti pysyi kovana ja ohjaus oli helppoa. Sitten Saaga saikin jo huilata. Toki huilaustaukoja tuli joka välissä, kun kaikki koirakot vuorollaan treenasi yhtä tekniikkaa.

Tosi hyvää perustreeniä aloittelevalle koiralle ja vaikka olenkin kokenut ohjaaja, ihan hyvää treeniä myös minulle.

Sitten siirryttiin ison kentän laitaan katselemaan kilpailevien koirakoiden koulutuksia. Etenkin ystäviemme Eijan ja sheltti Windyn suoritukset kiinnostivat. Windy on vauhdikas tapaus ja aikamoinen menijä.

 Medikokoiseksi koiraksi sangen ilmavat hypyt, vai mitä?
1884247.jpg

Lisäksi seurustelimme aivan hurmaavan kohta nelikuisen schapendoes Ikwilin kanssa. Iki on paljastunut sellaiseksi kotikuntoon-naiseksi nuoresta iästään huolimatta, että Saagan touhut ovat sen rinnalla kevyttä kauraa. Mutta hän on niin ihana, niin ihana.

1884271.jpg

Toisella koulutustunnilla treenasimme yksittäisesti A-estettä. Elina halusi nähdä, missä kukin menee. Ja Saagahan meni. Targetti aan eteen ja koira kiipeämään.

1884290.jpg

"Jo näkyy sininen levy. Äkkiä sinne."

1884298.jpg

"Onko siellä nami, onko siellä nami ---NO ON!"

1884306.jpg

Tämä vaihe kesti kauan, Saagan piti nuuskuttaa varmuuden vuoksi targettia, ettei yhtään namia jäänyt huomaamatta. Mutta vihdoin:

1884311.jpg

"Okei, nyt on syöty. Koska lähdetään?"

Saaga meni targetille ja pysyi paikallaan, vaikka juoksin molemmilta puolilta ohi, vaikka lähetin sen enkä lähtenyt itse liikkeelle, vaikka menin sen vierelle ja vaikka juoksin viistosti aasta pois päin. Eli se on targetin kanssa tosi varma pysyjä ja tuli vasta luvan kanssa pois. Säilyisipä tämä kontakti myöhemminkin.

Sitten harjoiteltiin etenemistä kahdella hypyllä ja renkaalla. Ensin kahden hypyn taakse laitettiin target. Koiraa lähetettiin eteen sivusta niin, ettei ohjaaja liiku, sekä  lähetettiin koiran takaa. Saaga osasi etenemisen varsin hyvin, joskin pientä viivettä oli, kun seisoin takana. Se vilkaisi minua ihmetellen, mutta sitten lähti pomppimaan targetille. Kun otettiin rengas mukaan, siitä tuli ensimmäinen este. Lähtö meinasi tökkiä ja Saaga pompsahti ensin ketjujen välistä. Muutama pelkkä rengastreenaus palautti mieleen esteen ja sitten hiljalleen homma alkoi toimia. Saaga suorastaan innostui, kun aina namipalkka löytyi hyppysarjan päästä ja jaksoi tehdä yhtä innolla useita kertoja.

Etenemisharjoitukset ovat tärkeitä aloittelevalle koiralle, jotta siitä kasvaa itsenäinen radalla menijä. Elina puhui hyvän perusohjausharjoittelun puolesta. Hän totesi, että kaikki twistit ym. trenditekniikat ovat kyllä ihan ok, mutta tavallisillakin keinoilla pärjää. Elina kehotti katsomaan MM-kisoissa, kuinka suomalaiset ovat niitä tekniikkakikkailijoita, ja monessa muussa maassa päästään hyviin, nopeisiin ratoihin ihan perustekniikoillakin.

1884314.jpg

Täältä tulee hyppijä-Saaga.

1884318.jpg

Osuisikohan keskelle tällä kertaa? miettii Saaga kieli keskellä suuta.

1884321.jpg

Osuipa hyvinkin. Hyvä Saaga!

Eija otti kuvat meidän treeneistä. Kiitos Eija!