Seuran puuhanainen Johanna on hommannut halukkaille useamman kerran talven aikana tapahtuvan agilitykoulutusjakson. Kouluttajana toimii Nina Manner. Sain paikan sekä Friidalle että Saagalle, No, Friidalta jäi tänään juoksujen takia koulutus väliin, mutta onneksi pääsin Saagan kanssa - ja sain Friidan sijaiseksi Windyn ja emäntänsä.

Rata, jota treenattiin on tässä:

Me juututtiin jo alkuun, sillä minä en osannut ohjata Saagaa putkeen 5. Siinä vaiheessa, kun vekkaukseni nelosella alkoivat olla oikean suuntaisia, Saaga oli jo niin monta kertaa mennyt väärään päähän putkea, ettei se suvainnut kääntyä ohjaukseeni enää. Ei, ennenkuin Nina seisoi putken edessä ja Saagaan oli pakko vaihtaa putken suuta. Sen  jälkeen alkoi homma taas luistaa. Puomin 10 jälkeisellä hypyllä seisoin ensin ihan väärässä paikassa pakkovalssia tekemässä ja Saaga tiputti riman. Mutta kun siirryin siivekkeen taakse ja liikuin esteen suuntaisesti, Saaga liikkui sulavasti ja hienosti kepeille. Kepeillä se kesti todella hyvin sitä, että menin pitkälle sen edelle tekemään persjätön hyppyjen 13 ja 14 väliin. Toisella kerralla poispäinkääntö hypylle 15 meni älyttömän hyvin, ottaen huomioon, ettei olla poispäin käännelty. Seuraava hinkkauspaikka oli taas - yllätys yllätys -sama kohta kuin alussa. Tällä kertaa piti kääntää koira kepeille ja sehän ei sitten taas onnistunutkaan, vaan Saaga meni putkeen. Tehtiin sitten lähetyksiä kepeille hypyn edestä ja jatkettiin matkaa. Saaga osaa mennä itsenäisesti kepeille, mutta jotain epävarmuutta siinä sillä on, koska se ei tee sitä välttämättä vauhdikkaasti. Loppuosa vaati jossain kohdin pientä viilausta, mutta ei mitään katastrofaalista sentään. Tiedän, mitä pitää treenata seuraavalla kerralla, kun hallille mennään.

Kävin tänään myös katsomassa ja kuvaamassa Eijan pentusia, jotka ovat jo reippaita lapsosia. Reilun viiden viikon iässä ensimmäinen havaitsi, että aitauksen yhdessä kohdassa on aita alempana ja otti hatkat. Nopeasti  usea muu kokeili samaa. Niinpä siihen kohtaan on nyt viritetty portti. Pennuilla on iso aitaus leikkiä ja nukkua. Touhukkaita ne ovatkin. Pari pentua on vielä vapaana. Onneksi ei ole pentukuumetta .

Friida muuten karkasi pikkutyttönä siitä aitauksesta ensimmäisenä ja ikää sillä oli silloin neljä viikkoa. Ja Freesia perässä. 

Mie oon semmonen vauhtimimmi!

Kotimatkalla nähtiin näin hieno sateenkaari. Tietääköhän se hyvää onnea huomisille Purinan kisoille?