Siis se tuoksu, joka odotti töistä kotiin tullessa. Ystävällisesti haisuläjää ei oltu tehty matolle, mutta aromi oli aika tymäkkä joka tapauksessa. Saaga oli viime yönä tehnyt oven eteen kakat. Ajattelin, että kyseessä oli vain vahinko, mutta näköjään pikkuneiti oli kehittänyt lievän ripulin. Oliko reissussa rähjääntynyt vai mikä lie? Mitään erikoista herkkua ei oltu tarjottu. Kovin paha vaiva ei ollut, joten päätin illalla lähteä vuoden viimeisiin agilitytreeneihin joka tapauksessa.

Saaga imuroi rasittavuuteen asti maneesilla hiekasta hevosenkakkahitusia. Turpavärkki, joka karvamäärältään alkaa muistuttaa snautserin kuonoa, oli kammottavan värinen. Mutta rataa tehdessä haistelu ja maistelu kyllä onneksi unohtui.

Treeni 1:

Koira jätettiin ekan hypyn taakse ja ohjaaja meni seisomaan kakkosen siivekkeen viereen. Kun koira oli lähellä, pakkovalssilla saatettiin koira hypylle. Tehtiin tätä alkua useampi yritys.  Yksi oli hyvä, yksi kohtalainen ja muissa ajoitus ja paikkani olivat aivan surkeita. Kolmoselta Saaga singahti useaan kertaan suoraan A:lle. Taitaa typykkä olla aika kontaktiestehakuinen. Tietää huonoa - huh! Kun Jarno meni istumaan A:lle, Saagankin blondi rusina tajusi, että jaahas, tuonne ei taida voida mennä. Sitten jatkettiin rataa. Välillä ohjaukseni oli ihan kelvollistakin, mutta kun välillä turhaa hosuin, se sai kyllä rimoja tippumaan. A sujui kontaktin suhteen todella mallikkaasti. Ylösmenoa en muistanut katsoa, loikkiko kuinka paljon. Alastulo oli täysi kymppi.

Treeni 2:

Koira jätettiin kauas ykkösen taakse, että se sai hyvän vauhdin. Ohjaaja meni seisomaan lähelle putken sisäänmenopäätä ja veti koiran putken ekan pään ohi. Hyvin meni. Kolmosnumero näkyy olevan väärässä paikassa, eli kolmoselle vietiin hypyn takaa. Yllättävän hyvin Saaga kiersi taakse, vaikkei olla pitkään aikaan treenattukaan sitä. Sen verran paljon sitä saattelin, että armotta olin myöhässä, kun olisi pitänyt viedä neloshypylle ja Saaga ajoi iloisesti hypyn ohi. Vitosen takaavienti tehtiin niin, että ohjaaja kiersi siivekkeen kohdalla koiran mukana ja saatteli koiran viimeiselle hypylle koiran vasemmalla puolella. Näin ei tullut ohjattua koiraa väärälle hypylle ja toisaalta pystyi kiihdyttämään kutoselle itsekin jäämättä jälkeen.

Lisäksi harjoittelimme keppejä. Verkko oli pakko olla. Pah! Keinu oli myös yksittäistreenissä ja hienosti meni. Sen Saaga osaa kyllä.

Huomenna on oma treeni maneesilla. Ajattelin virittää tuon ensimmäisen radan alkuhypyt ja sitten tietysti ne kepit. Jos aikaa jää, harjoitellaan Assin ja Saagan kanssa vähän tokoa. Toivottavasti Saagan maha rauhoittuu, ettei yöllä jouduta laukkaamaan pihalla montaa kertaa.