Kennel Wishingspring´sin  emäntä Heidi järjesti springerikasvateilleen uintipäivän Hyvinkäälle ja mukaan mahtui muutama "vääränrotuinenkin".  Ilmoitin siis uimakoululaisemme Friidan ja Saagan messiin.

Aamulla pyrytti lunta siihen tahtiin, että hiukan hirvitti lähteä ajelemaan kohti Hyvinkäätä. Nopeudet eivät edes moottoritiellä päätä huimanneet, kun köröteltiin kohti Porvoota, jossa sitten lumisadekin onneksi hellitti. Pikkuisen oltiin myöhässä, kun perille päästiin, mutta ihan riittävästi saivat koirat uiskennella. Ensimmäisen puolituntisen ui Friida. Hiukan sitä hämmensi energisten sprinkkujen joukko. Kun se oli uimassa kohti ramppia, joku heitti pallon suoraan Friidan viereen ja springeri mäjähti veteen ihan viereen myös. Välittömästi Friida käänsi suuntaa, kun se pelästyi, mutta jatkoi kyllä uintiaan. Vähän tyhmästi kyllä tehty pallon heittäjältä, sanon minä. Alla olevassa videossa on Friidasta vain yksi pätkä, sillä ensimmäisissä kuvauksissa linssi huurtui kosteasta ilmasta ja kuvan laatu oli huono. Veteen Friida saateltiin hihnan kanssa, mutta vedessä se oli kuin kotonaan. Hihna roikkui perässä ja kerran se nappasi uidessaan hihnan pään hampaisiinsakin. Hyvä uimari typykkä on kyllä.

Saaga ei myöskään oikein hallitse veteen menemistä,joten hihnapakotetta käytin silläkin. Pari kertaa se lähti ilman hihnaa ihan kannustuksella. Se on aika hupaisa, silä se ui puoleen väliin allasta ja sitten joka kerta kääntyi takaisin päin. Kun oltiin sillä puolella allasta, missä molemmissa päissä on ramppi, se ui koko altaan päästä päähän, mutta missä oli ramppi vain toisessa päässä, siellä se kääntyi puolesta välistä takaisin. Hullu työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä, tuumi Saaga. Friida odotti kevythäkissä, kun Saaga ui ja piti melkoista mekkalaa välillä, kun ei päässyt mukaan. Rontti!

Kotimatkalla kuului kuorsaus takapaksista, kun neidot fleeceasuissaan vetivät rankan  uimisen jälkeen hirsiä. Ja onneksi kelikin oli parempi.

Tässäpä videota uimalasta.