Tässä teille, Erja ja Marika, yksi Mikkelin rata. Kiviharjun Johanna kuvasi, kiitos paljon hänelle. Kun saisi Saagalta nuo välijolkuttelut pois paremmalla ohjaamisella. Koirasta irtoaisi kyllä, jos vain osaan irroittaa.  Kauempaan putken päähän vienti meni sössimiseksi ja siinä paloi aikaa. Vaan nolla mikä nolla, siihen on oltava tyytyväinen tietenkin.

 Sunnuntaina suunnataan Purinalle, jossa jälleen Suomen bordercolliekerma kokoontuu. Koiria  on yli 70 joka maksikisassa. Onneksi luvassa on todella kaunista säätä, sillä kyseessä ovat ulkokisat.

Eilen illalla Friida teki pientä radan pätkää. Ensin hyppysuora hyppy - rengas - hyppy ja sitten 90 asteen jyrkkä käännös lähimpään putken päähän. Tehtiin 55cm:n rimoilla ekaa kertaa. Neiti liiteli sellaista  haipakkaa, ettei ollut pienintäkään mahdollisuutta saada sitä pysähtymään käännökseen. Se suhahti kuin luoti sivuitse suoraan toiseen putken päähän. Vasta raivokas TÄHÄN- huuto sai sen pysähtymään ja käännös onnistui. Mutta meno oli mielettömän kaunista. Toisessa radan pätkässä se tosi hyvin kuunteli ohjausta, kunhan vain osasin ohjata tarkasti. Todella mielenkiintoista nähdä, mitä tuosta neidistä tulee ja kuinka - herran jestas sentään - minä sen kanssa tulen pärjäämään.