Elämme erittäin rauhallisia aikoja, kun Saagalla on juoksut ja harrastukset ovat siis tauolla. On aikaa paistaa puolukkapiirakkaa työkavereille huomisen nimipäivän kunniaksi. Täällä on huumaavan ihana tuoksu, tuumaavat koiratkin ja makaavat nenä kohti keittiötä.

Ensimmäinen työviikko loman jälkeen on melkein tehty. Pitkiä päiviä on ollut useita. Koska Saagalla on ollut tuhoisa historia työpäivinä, hiukan jännitti jättää sitä kotiin. En kuitenkaan häkittänyt sitä, koska kesälläkin se on ollut rajoitetulla alueella (onneksi on portteja ja ovia) vapaasti, kun on jäänyt isojen koirien kanssa kotiin.Verhot nostin kirjahyllyn päälle kuitenkin varmuuden vuoksi, ja kaikki pinnat tyhjensin turhista tavaroista. Koko viikko on mennyt oikein hienosti. Mitään ylläreitä ja uusia taideteoksia ei ole ilmestynyt minua riemastuttamaan. Merkitseekö tämä, että pikkukoirasta kasvaa vähän isompi ja järkevämpi? No, turhan tuoreessa muistissa on vielä heinäkuun lopussa raadeltu kirjaston kirja (a 29 euroa), joten luottamus ei vielä ole hirmuisen suuri. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa.

Ollaan me Saagan kanssa vähän kuitenkin tokoiltu, sillä tokoilla voi kotonakin. Olen ilmoittanut Saagan kahteen toko-kisaan (Haminan piirimestaruuksiin ja Nastolaan) alokasluokkaan. Kolmanteen ollaan jonossa. Liikkeestä maahanmeno ja liikkeestä seisominen ovat vähän vielä vaiheessa ja hyppyäkin pitää treenata kovasti, kunhan juoksut ovat ohi. Mutta lähdetään testaamaan kisakuntoamme joka tapauksessa.

Juu, ja ollaan me näyttelyihinkin menossa. Juoksuisen koiran kun näytelmiin saa viedä. Lauantaina ollaan menossa Kouvolaan heti aikaisin aamulla ja kuun lopussa Porvoon ja Luumäen ryhmiksiin. Hiukan jännittää, sillä vaikka vaaleanruskeat karvat ovat hiljalleen vähenneet, vaaleneminen tapahtuu hitaasti ja tuomarihan voi Saagan hyvinkin nimetä aprikoosiksi perroksi, niinkuin Elli-rukalle kävi, ja heittää hylyllä ulos. Katsotaan, kuinka meidän käy. Saaga on oikein nätti tyttö, joten olisihan se kiva valioksi jonain päivänä saada.

Assi, herkkävatsainen koira, sai taas ripulin, kun tarjosin sille Kennelrehusta ostamaani kuivattua keuhkoa tokopalkkana. Maistui neidosta hyvältä,mutta maha meni kuralle. Edellisen kerran -eikä kovin kauan aikaa sitten - maha meni sekaisin Yrjölän puurosta nappuloiden seassa.  Elsan ja Saagan mahat eivät olleet moksiskaan kummastakaan herkusta. Elsa syö tosi hyvin, kun nappuloiden seassa on tuollaista namimössöä. Assi oli puolitoista päivää raejuusto- ja Canicur- kuurilla ja maha on taas ok. Pitää herkuissa palata sen kanssa Froliciin tai makkaraan, jotka molemmat sopivat sille kyllä.  Assin kanssa oltiin toko-treeneissä ja harjoiteltiin  paikallamakuu BH-tyyliin. Ihan hyvin koira pysyi kolme minuuttia paikoillaan. Seuraaminen meni aika kehnosti, koska viretila oli huono,mutta ruutu meni ekaa kertaa lukuunottamatta oikein kivasti. Kaukokäskytkin alkavat pikkuhiljaa onnistua, kun palkkaan joka kerta, kun suoritus on oikea, mutta en noteeraa vääriä tekniikoita. Kyllä koettelee kärsivällisyyttä tämä laji.

Kaksi piirakkaa uunista ulos! Nam!