Auto hajosi ystävänpäivänä ja seisoo korjaamolla. Ehtivät kuulemma ensi viikolla vasta tutkia tarkemmin. Kun autoa ei ole, harrastukset ovat tauolla, kun minnekään ei pääse ilman autoa. Tänään menin työhön liittyvään koulutukseen bussilla ja pöyristyin kertamaksun korkeutta. Autolla olisi tullut halvemmaksi se reissu.  Joukkoliikenne pelaa näillä hoodeilla työpaikan suuntaan tosi kehnosti.  Minulla on kaksi työpistettä. Alkuviikon työpisteeseen ei pääse millään muulla keinoin kuin kävellen. Matkaa on sen verran paljon, ettei polveni taitaisi tykätä yhtään. Nytkin se jo kipeytyy, kun koiria hihnalenkitän hiki päässä. Onneksi työkaverit auttavat ja antavat kyydin mahdollisuuksien mukaan. Minulla on paljon kakkukahveja tarjottavana, kun tämä autoepisodi on ohi. Yhteenkään kisaan ei voi ilmoittautua, kun en tiedä, kuinka pitkään tässä menee. Saadaanko auto korjattua vai pitääkö alkaa katsella uutta menopeliä?  Kaikki on auki ja epäselvää. Että ottaa aivoon!!!