Tänään olivat sekä Friidan että Saagan tokotreenit. Hyvillä mielin lähdettiin molempiin, vaikka myöntää täytyy, että treenaaminen on ollut aika marginaalista tämän kaamosajan keskellä.

Friidan ryhmä oli ensin. PIkkuneiti olí puhkua pullollaan, kun pääsi hommiin ja näki kavereita ja sai hössöttää niiden kanssa. Vaan joka kerta, kun ryhdyttiin töihin, se skarppasi välittömästi ja teki tänään hyvin hommia.

Luoksepäästävyys ja paikallamakuu menivät erittäin hienosti. Kun en piiloon päässyt, niin käänsi koiralle välillä selkäni. Eipä se asiasta ollut moksiskaan vaan makasi hyvin.  Sitten seurattiin pareittain. Pyrin heiluttamaan koiran puoleista kättä, jotta Friida siihenkin tottuisi. Välillä se yritti pukkailla kättä namia metsästääkseen, mutta kun namia ei ollut eikä tullut, se alkoi toimia hyvin. Tehtiin aika pitkä seuraaminen pysähdyksineen ja käännöksineen. Virettä oli eikä esim. täyskäännös aina ollut siistein mahdollinen, mutta paikka ja kontakti pysyivät koko ajan ja koira jaksoi loppuun asti.

Sitten tehtiin rivistössä jättöjä. Ensin maahanmeno. Leikittiin ensin pari kertaa pikaisia maahanmenoja ja vapautuksia ja sitten alettiin hommiin, Friida on tosi nopea ja hyvä maahan menijä. Se jää makaamaan hienosti ja malttaa odottaa käskyjä, kun palaan takaisin. Kun palattiin koiran viereen, lähdettiin suoraan liikkeelle seurauttamaan koiraa ja kohta taas tuli uusi käsky maahan menemiseen. Tätä tehtiin useita kertoja.

Samalla lailla teimme myös liikkeestä seisomista. Friida yritti kyllä lähtiessä tarjota maahanmenoa, mutta kun ei kelvannut, teki oikein. Pienen käsistopin se tarvitsee - tai ainakin teen sellaisen - mutta myös seisomassa se pysyy hyvin eikä istu, vaikka menen vierelle.

Luoksetulo oli muuten hyvä, mutta loppukäännöksessä se vähän pompahtelee. Friida suorastaan kiihdytti vauhtia luoksetulossa ja vasta aivan lähellä jarrutteli. Hyvä suoritus kuitenkin. Kokeiltiin myös pallon kanssa luoksetulon pysäytystä. Heitin pallon turhan matalalta, mutta Friida reagoi kyllä pallonheittoon hyvin. Tätäkin on syytä ruveta treenaamaan oikein kunnolla, että pysähdys menee lihasmuistiin.

Hyvä treeni Friidalla!

Saaga aloitti paikallamakuulla. Rontti ei mennyt ekalla käskyllä maahan, mutta tokalla hyvin. Itse makuu meni hienosti ja istumaan nousu oli sähäkkä.

Pariseuraamisessa tehtiin evl-tyyppinen seuraaminen. Saaga teki ilman palkkaa koko jutun hirmuisen hyvällä asenteella. Ainoa virhe tuli, kun juoksemisessa piti kääntyä vasemmalle ja me törmäsimme. Saagan kanssa ei olla tuota ikinä tehty ja minun olisi pitänyt jotenkin käskyttää käännöstä, jotta koira olisi voinut ennakoida. Mutta ei Saaga nokkiinsa ottanut vaan jatkoi hyvällä asenteella edelleen. Olisi ollut kiva nähdä suoritus videolta. Hyvät fiilikset siitä jäivät.

Sitten me teimme luoksetulon pysäytyksiä. Vaan kas kummaa, koiran päästä (törmäyskö sekoittanut aivokopan?) oli täysin kadonnut, mitä pitää tehdä, kun kättä heilutetaan. Se teki iloisia läpijuoksuja useita. Hinkattiin sitten suoritusta lyhyemmältä matkalta, ja saatiin vähän valuvia pysähdyksiä aikaan. No, aina ei voi onnistua.

Hyppynouto oli iloinen, lennokas, vauhdikas ja hyvä.

Kaukkareita tehtiin takapalkalla pieninä paloina. Kovin hitaasti se edistyy.

Liikkeestä istuminen oli hyvä.

Saijan kanssa tehtiin tunnari. Koira oli hillittömän korkeassa vireessä ja otti oman suuhun, mutta tiputti ja toi väärän. Sitten meni noudoksi. Joululomalla teemme tunnaria JOKA PÄIVÄ, perhana vieköön. Ihan oma vika, kun ollaan tehty sitä niin kovin vähän.

Päätin, että jos ruutu menee hienosti, Saaga saa superpalkaksi iltaruoan sen jälkeen. Yksi lyhyemman matkan ruutu nami targetilla tehtiin hyvin. Sitten tehtiin kaukaa ilman namia. Vähän Saaga nuuhki ruutua namin löytääkseen, mutta ei liikkunut vaan jäi seisomaan. Käskin maahan ja meni. Tein kävelyn ja koukkasin matkalla ruokakupin. Hyvän sivulletulon jälkeen Saaga sai ruokapalkkansa ja siihen lopetettiin.

On mulla hienoja tokokoiria.