Ei, ei tässä olla päiväunilla lumihangessa. Ei toki.

Sama edestä. Silmät on kyllä auki.

Täällä näet piehtaroidaan lumessa.

Oikein kokovartalolla - tehokkaasti vatsalihaksia käyttäen.

Ravistusta-

-ja ravistusta. Teki hyvää!

Mihinkäs tuo Assi...?

No mihinkäs - pitihän se arvata!

Ah autuutta!

Huomaakohan Ella, että minäkin hallitsen tämän jutun?

Kato nyt Ella. Ella - Ella- mihinkäs se nyt meni?

Ellalla on jo muut asiat mielessä.

Kun muutama ohikulkija on haukuttu, voi lähteä rivakalle juoksulenkille saparot viuhuen.

Hippulat vain vinkuvat, kun Ella painelee. Se ei erityisesti halua kavereita mukaan, sillä siitä on kiva painella ihan yksin.

Tämä kaveri sen sijaan on päättänyt leikkiä kepinpalan kanssa. Valmiina loikkaan ja saalis on kohta saatu.

Kepinpala on pian entinen.

Sitten voikin vähän hätyytellä Elsaa liikkeelle.

Ja Ellakin oli vielä vauhdissa.

Pieni kalabaliikin poikanenkin nähtiin. Assi kutsui pylly pystyssä Ellaa leikkimään ja perinteiseen tyyliinsä ryntäsi päälle. Ella veti herneet välittömästi nenäänsä, näykkäsi Assia ja Assi tulistui. Hetken kiroiltiin vähän vakavammalla tyylillä, mutta minä saman tien rääkäisin sen verran ärjysti, että koirat katsoivat parhaaksi lopettaa ja tilanne oli ohi. Tiedänpähän valvoa, että Assi leikkii Elsan kanssa eikä häiritse Ellaa. Kaunoja ei jäänyt kummallekaan, ja ihan kavereina senioritat lähtivät kotiin. 

Pakkanen oli kova ja kuulemma vielä kylmenee. Hrrrrr! Ei olisi tätä kaivattu.