Aamulla kahdeksan maissa suunnattiin auton nokka kohti Hyvinkäätä. Kyytiin nousivat Assi ja Saaga, Elsa jäi kodinturvajoukoiksi. Matkalla poimittiin Louise ja Ranya kyytiin. Sopuisasti tytöt asettuivat yhteiseloon takapaksissa, vaikka Ranya ei mikään tuttu koira olekaan. Meidän mimmit lakosivat vaaka-asentoon alta aikayksikön ja Ranyakin hetken mietittyään teki saman.

Hyvinkäälle oli ilmoitettu 15 portugeesiurosta ja 22 narttua. Täysi hässäkkä oli päällä, kun saavuimme perille. Ensin oli Saaga kehässä. Se oli aivan kamala. Tukan takaa ei näkynyt mitään, ja kun tuomari Rui Goncalves nosti otsatukkaa katsoakseen silmiä, Saaga pakitti ihan kauhuissaan. "KUKA on tuo mies? Missä emäntä?"  Tuomari oli kyllä ihan ystävällinen setä. Hän tutki perusteellisesti koiran päästä jalkoihin. Otsa hiessä pidin koiraa paikallaan. Aika hyvin se sentään malttoi lopulta olla, mutta kyllä oli niin junioritouhua että. Ei uskoisi, että ollaan muutamassa näyttelyssä sentään käytykin. Seisomisessa onnistuttiin hiukan paremmin. Juostessa tuli vähän pompahtelua. Sai Saaga sentään ERI:n -ihme- ja oli nuortenluokan paras - ja ainoa - koira.

Tuomarin arvio, jonka kyllä allekirjoitan:

Valkoinen narttu. Kirsu voisi olla tummempipigmenttinen. Silmät hyväksyttävät. Hyvä luusto. Hyvä rinta ja kompakti vartalo. Voisi olla enemmän kulmautunut takaa. Liikkuu hyvin, mutta tarvitsee näyttelytemperamentin kehittymistä.

Assi kisasi veteraaneissa. Tuomari tykkäsi sekä Assista että Assin siskosta Geishasta tosi paljon. Geisha voitti, niinkuin arvasinkin, koska se on näistä kahdesta parempi.

Tuomarin arvio:

Hyvä feminiininen pää. Hyvät mittasuhteet. Erittäin hyvät silmät. Asianmukainen kaula. Hyvin kulmautunut, hyvä luusto. Erittäin hyvä rintakehä. Kompakti vartalo. Erittäin hyvin kulmautunut takaa. Liikkuu erittäin hyvin takaa, tavallisesti edestä.

Hirveä hässäkkä tuli, kun piti viedä sekä Saaga että Assi Paras narttu-kehään. Onneksi Satu tuli avuksi ja esitti Assin. KIITOS. Saagaa kun ei voi riesaksi antaa kenellekään muulle. Assi valittiin paras narttu-nelikkoon ja siitä tuli lopulta paras narttu-4. Upea menestys meidän veteraanilta, kun oli noin paljon koiriakin. Geishasta tuli paras narttu ohi kaikkien muiden. Onnea Keipulle. Saaga joutui vielä varaserti-kisaan kahden muun kanssa ja sai sen varasertin.  Lisäksi Assi ja  Saaga osallistuivat jalostusluokkiin, Saaga Leen pentuna ja Assi Bismarckin pentuna. Bismarckin jalostusryhmä voitti. Kun vein tytöt häkkiin, varsinkin Saaga oli ihan poikki kaikesta hälinästä. Ahdas sisänäyttelytila, paljon meteliä ja hässäkkää, lähentelevä tuomari - kyllähän siinä pikku blondin pää ihan menee pyörryksiin.

Kun oltiin vähän huilattu, otettiin vielä muutama poseeraus äippä-Gildan kanssa.

Kun vielä lisättiin liikkuvia osia eli veli Santos tuli mukaan kuvaan, hulinaa riitti ja Gildalla meinasi palaa käämi. Se ei suostunut missään kuvassa katsomaan kameraan päinkään.

Veli Dalia ei sitten enää uskallettu yrittääkään. Mutta tässä osittainen perhepotretti kuitenkin on.

Assi jäi Hyvinkäälle odottamaan jälkeläisluokkien isoa kehää, joten Dali tuli meidän kyydissä Kotkaan. Kovin oli hiljaisia matkustajia koiraosastolla. Olivat vissiin kaikkensa antaneet näyttelymaailmalle. Dalin pihalla sitten Saaga ja Dali hetken aikaa purkivat paineita.

´

Vaikka kuva on epätarkka, se kuvaa vähän koiruleiden tarvetta juosta.

Sitten vielä sai vähän ihanaa puukapulaa natustella, joten kotiin lähti tyytyväinen, joskaan ei enää tassuista kovin valkoinen koiratyttö. Elsa otti meidät riemulla vastaan. Sitä oli Tiina onneksi käynyt ulkoiluttamassa. Tiinalle iso kiitos.

Nyt saavat näyttelyt jäädä pitkäksi aikaa. Kasvakoon järkeä tuon karvapehkon taakse lisää. Palataan areenoille, kun typykkä on täyttänyt kaksi ja aletaan viimeisen sertin metsästys.

-----------------------------

Piti vielä lisätä kuva väsyneestä prinsessasta, joka keskellä eteisen mattoa kelli sikiunessa, mitä nyt kameralle raotti silmää. Kauniina oleminen on niin rankkaa!