Kotiin paluu alkaa olla tuskanhikeä pullollaan, kun jännittää, mitähän nuoriso on harrastanut. Mutta tänään ei ollut mitään tihulais - eikä kodinhuoltohommiakaan tehty - hallelujat sille! Tehtiin pissalenkki ja lähdettiin kiireesti maneesille, jonne olen varannut oman treeniajan näin tiistaiksi. Suunnitelmat olivat suuret, mutta ei me kovin ihmeitä ennätettty tehdä. Esteet olivat kontissa todella vaikeasti otettavissa yksin, joten tyydyin kaivelemaan kepit ja pari hyppyä. Ja yhden keppiverkon. Koirat olivat seinälenkeissä kiinni ja kaksi niistä esitti kärsimysaarioita.

Elsa ujelsi kuin parempikin itkuvirsien laulajamummo omassa hihnassaan. Saaga lauleskeli kimeästi ja korkealta. Tavoitteliko kolmiviivaista ceetä, en tiedä. Oman säestyksensä antoi karmea tuuli, joka kolisutteli maneesin seiniä raivokkaasti sekä lamppujen sytyttämisestä (tai jostain) lähtenyt hirveä ääni. Räminöistä eivät koirat olleet moinaankaan. Assi oli hiljaa, mikä jaksaa hämmästyttää, sillä se on juuri se ainoa koira, joka kotona päästää haukkuääntä ääniä kuullessaan. Harvoin kyllä, mutta kuitenkin. Laitoin esteet ihan suoraan jonoon. Ensin kepit ja sitten kaksi hyppyä. Kolmen koiran lisäksi olin raahannut mukanani uuden ameriikanihmeen eli kauko-ohjattavan targetlaitteen. Saagaa olin siihen jo yhtenä iltana perehdyttänytkin. 

Joko pian lähdetään harjoittelemaan? heiluu innokkaan Saagasen häntä.

Vein Saagan ensin targetille, jossa se sai maistella muutaman nappulan (Assin dieettinappuloita, tosi herkkua Saagan mielestä). Laite oli parkkeerattu keppien perään. Sitten lähdettiin kepeille. Kuinka en ollut yhtään hämmästynyt, kun Saaga teki yhden välin ja syöksyi targetille. Ihan kuin toistoa eilisestä malttamattomuudesta. Kun mitään ei laitteesta löytynyt, se tuli luokseni, teki kepit upeasti ja sai palkan. Tosi näppärä juttu! Itse pysyttelin milloin missäkin kohtaa keppejä viedessä. Hyvin riitti vauhtia ja intoa useaan toistoon. Selkeästi palkka keppien päässä motivoi tekemään oikein. Sitten siirsin laitteen kahden hypyn taakse. Aloitettiin kepeiltä, sitten käskin eteen-käskyllä Saagaa ja koira suorastaan lensi hyppyjen yli namia hakemaan. Sitten oli Saagan tauon paikka.

Assi ei tykännyt targetlaitteesta yhtään. Maailman ahnein koira haki äärettömän varovasti namin ja kun laite kehtasi pitää surinaa, se oli ihan kamalaa Assin mielestä. Enpä kyllä ollut laitetta näyttänytkään sille aiemmin.  Hyvin epäluuloisesti Assi aina pompahti taaksepäin, kun laite surisi, ja äärettömän varovasti se kannustettuna hiipi ottamaan kupista namin. Sitten piti mennä kiireesti kauemmas tarkkailemaan tilannetta. Ahneus ei voittanut epäluuloa, mistä yllätyin. Assi sai siis käsipalkkausta. Tehtiin vähän aikaa hyppy-keppi-sarjaa.

Elsan mielestä laite oli hauska. Sen madaltunut kuulon taso ehkä ei tuonut sen korviin laitteen ääntä samalla lailla kuin Assilla, mutta Elsan mielestä oli tosi kivaa, kun koko ajan satoi ruokaa kuppiin. Elsakin sai tehdä saman sarjan kuin muut.

Vielä hinkattiin Saagan kanssa keppejä. Ensin verkko pois vähitellen ja sitten kokonaan. Targetpalkka auttoi keppien tekemisessä hyvin. Tosin vauhti oli vähempi, kun Saagaa jo väsytti, mutta saatiin useita toistoja ilman yhtään verkkoa. Lopuksi tein yhdellä hypyllä muutaman Poju-portugeesin hyppytreeneistä, Ihan hyvin onnistuivat, kiitos vain Sannalle vinkeistä. Jatketaan loput ensi kerralla.

Sitten tehtiin loppuverryttely pallon kanssa. Kaikki noutivat kilvan yhä karmeampaan kuntoon joutuvaa tennispalloa, kun siitä sai hyvää namipalkkaakin. Vein koirat autoon ja kannoin esteet pois. Aika arvokastahan tuo maneesiaika on suhteessa tehokkaaseen harjoitteluaikaan, mutta ainakin Saagan juoksuihin asti taidan vuoron pitää. Jos vielä joskus saisin jonkun kaveriksi, niin esteetkin tulisivat halliin nopeammin ja ehtisi tehdä enemmän.

Nyt ollaan kotona. Kaikki ovat syöneet ruokansa, ja emäntää odottaa höyryävä kahvikuppi, kunhan tämä teksti on suollettu. Sitten taas puikot kilkattamaan. Ulkona on tosi kova tuuli, joten ihan kiva tunnelmoida sisällä. Ostin uuden tähtipaperivalaisimen, joka virittelee joulutunnelmaan hiljalleen. Se on tällainen.

Äiti-Liisalle jo näin päivää ennen hyvää nimipäivää, sillä huomenna ei päivityksiä taida tulla.