Aamuauringon paisteessa surautimme Saagan kanssa Kouvolan näyttelyyn toiveita ja pelkoja mielessä.
Näyttelyluettelosta selvisi, että kaikki viisi kisaajaa olivat narttuja, joskin pentu jätti tulematta. Avoimessa luokassa kisasivat "Sisko" eli Aquatelin Garota ja Saaga, nuorten luokassa ystävämme Figo. Veteraaneissa oli 10-vuotias "Iitu" eli Aquatelin Caramelo. Ensin meni Figo. Se esiintyi oikein nätisti, mutta tuomarin mielestä saa vielä kehittyä, joten punainen nauha sille. Sitten kisasivat Sisko ja Saaga.
Ensin vähän patsasteltiin.
Sitten juostiin rinkiä.
Ja sitten taas patsasteltiin. Saaga käyttäytyi oikein hienosti eikä hypellyt juostessa. Enemmän vauhtia sillä voisi olla, mutta toisaalta se on ihan sokea otsatukkansa takana, joten ehkä hieman jarruttaa vauhtia siksi. Hyvin se meni joka tapauksessa. Saaga ja Sisko saivat erin. Sisko oli avoimen luokan ykkönen ja Saaga kakkonen, koska tuomarin mukaan Siskolla on paremmat perät. Siskolle tuli serti - onnea paljon Leilalle - ja Saaga sai varasertin. Huokaus. Syyyyvä huokaus. Turnee siis jatkuu.
Saagan arvostelu:
Hiukan yli keskikokoinen, voimakas feminiininen narttu, jolla hyvät mittasuhteet, erittäin hyvärunkoinen, hyvät jalkaosat? (bendelar), hiukan avoin polvikulma, hyvät rotutyypilliset liikkeet, hyvä turkki, hyvin esitetty, mukava luonne.
Näillä eväillä ERI, VARASERTI ja PARAS NARTTU-3. Iitu-veteraani voitti ropin. Onnea Leilalle ja Iitulle ja menestystä isoihin kehiin.
Sitten otettiin vähän poseerauksia.
Figo-typykkä seisoo.
Saaga on sen näköinen, että voisi jo mielellään patsastelun lopettaa "..kun shä purishtat mun shuupieleshtä ihan liian lujaa."
Kun nyt kerta näyttelypaikalla oltiin, piti kierrellä katselemassa tuttavia. Ja heitä riitti. Tässä kuva muutamasta.
Pikku Minni kävi näyttelykehässä ja jatkaa huomenna Heinolaan. Näytä niille, Minskulainen!
Lissu-sheltti lopetti näyttelyrumban tältä vuodelta. Hyvä Lissu, hienosti esiinnyit.
Vähän shoppailin koirille herkkuja ja sitten suunnattiin kotikonnuille.
Tuliasiksi kaikki saivat poronluut. Että oli hyvää. Elsan hampaat ovat vissiin jo sen verran heikot, että se ei huolinut luuta, mutta siankorva kyllä maistui. Nyt jäädään odottamaan, kestääkö maha poroa - vai alkaako porisemaan.
Huomenna on vuorossa agilitykisat Mikkelissä.
PS. Parikan Johannalle kiitos kehäkuvien otosta.
Kommentit