Tänään olikin haipakka iltapäivä, sillä pääsin töistä kolmelta, kiikutin koirat juoksemaan kentälle, pika-aterioin - ja neljältä suuntasin Friidan kanssa kohti Kouvolaa ja agilitytreenejä, pitkästä aikaa.

Kokon Ullamari oli tänään vetäjänä ja meitä oli peräti kaksi treenaamassa, saksanpaimenkoira Reko ja Friida. Ensin harjoiteltiin niistoa. Hyvin taipui Friida, mutta ei ensin meinannut irrota putkeen niistokäännöksen ja parin hypyn jälkeen vaan jäi tuijottelemaan nakkikättäni. Ullamari otti palkkaajan roolin, ja kas, Friida ei taaksens katsellut, kun se jo pinkaisi putkeen ja palkalle.

Toinen treeni oli irtoamistreeni, jossa oli kaksi hyppyä ja suora putki. Ullamari toimi palkkaajana ja houkuttelijana putken päässä. Friida syöksyi kuin Naton ohjus, nappasi palkan ja syöksyi samaa reittiä takaisin luokseni nanosekunnissa. Minä seisoin lähetyspaikalla ja ihmettelin. Sitten jätin Friidan istumaan ja lähdin juoksemaan, kun se ohitti minut matkalla putkeen. No, juokseminen ei tällä polvella ainakaan tällä hetkellä onnistu lainkaan. Sehän ei näissä Friidan treeneissä haittaa lainkaan, mutta kun ensi maanantaina vien Saagan treeneihin, voipi olla totinen paikka. Toivon todella, että tästä kintusta tulee edes kohtuullisen hyvä vielä. Nyt oli pakko ottaa särkylääkettä kotiin tultua.

Huomenna on Saagan jälkitarkastus, mutta se on muodollisuus, koska koira on loistavassa kunnossa jo. Otan Friidan mukaan ja paluumatkalla käydään hallilla tekemässä vähän keppejä.