Ei, ei lunta satanut sisään, vaikka säätilan kylmyydestä voisikin niin epäillä. Mutta lumipallon näköinen kuitenkin täällä pyörii.

Minä olen Tuisku, 8 kk. Asustelen Joensuussa, mutta minut kyydittiin tänne Kotkaan hoitoon, kun isäntäväki lähti Kiinaan sukuloimaan. Onneksi ei minua sinne viety, sillä Kiinassa kuulemma syödään koiria. Hui!

Kun en ikinä majapaikassani ole aikaisemmin käynyt, piti tehdä heti tupatarkastus.

Sohva ainakin näytti lupaavalta cotton de tulearin makuualustaksi. Väri on ainakin valkoiselle pukeva.

On täällä muitakin koiria, ihan ystävällisiä kyllä. Tuon vaalean kanssa haluaisin leikkiä, mutta kun sillä on niin kimeä leikkihaukku, niin minua hiukan hirvittää. Kunhan se hillitsee itsensä, eiköhän meistä leikkikamuja tule.

Asetun varmuuden vuoksi vuoteelleni odottelemaan, milloin isäntäväkeni palaa minua hakemaan.

Hoitotyttö tutustui karvaisiin serkkuihin pihalla. Kohtaaminen oli ystävällinen ja kun heti lähdettiin pienelle lenkille, turha hössötys jäi vähiin. Tuisku on reipas ja isot oikein herttaisia sille. Kun siskon perhe starttasi, Tuisku piippasi pari kertaa perään. Lähdettiin hetikohta lenkille koko sakki. Se kun tunnetusti tyynnyttää eroahdistusta. Ja niin kävi nytkin. Laitoin Tuiskun flexiin ja se loikki leijonaloikkia heinikossa ja teki spurtteja innoissaan. Kotiin tultua laitoin kaikille ruokakupit nenän alle. Sapuska maittoi ja Tuisku kävi kollaamassa muiden kupit, josko niihin olisi jotain maisteltavaa jäänyt hänellekin. Nyt täällä kaikki ovat lepotilassa. Taitaa olla sangen vaivaton vieras tällä kertaa!

Tuiskun turkki alkaa tulla siihen vaiheeseen, että pentukarva lähtee ja uutta kasvaa tilalle eli KARMEA TAKKUVAIHE tiedossa. Siksi täti tilasikin ajan trimmaajalle - omistajien suostumuksella - ja Tuisku saa lyhyen helppohoitoisen kesäturkin. Saas nähdä, miltä lumipallo silloin näyttää.