Hiljaiselo jatkuu täällä Saagalandiassa. Mitään mainittavaa ei olla kenenkään koiran kanssa tehty, mitä nyt ulkoiltu ahkerasti, kun pakkassää on meitä ilahduttanut useana päivänä. Kävin eilen agilitykisoissa Porvoossa ihan vain turistina. Kyllä virkisti agilitypuutteessa elävän mieltä. Martti Salonen oli laatinut aika kimurentteja rataosuuksia, minun makuuni vähän liikaakin takaavientejä kummallisissa paikoissa. Hylkyjen määrä olikin melkoinen. Mutta kiva oli pohtia, miten itse olisi kyseiset paikat yrittänyt viedä. Ja tuli paluumatkalla siellä Brunbergin myymälässäkin piipahdettua, totta kai.MMM!

Illalla käveltiin lenkki meidän kylillä. Taloihin on ilmestynyt paljon ulkovaloja, jotka ovat tosi sieviä pimeyden keskellä. Luojan kiitos ne karmeat neonväriset kaapelit, joita jossain vaiheessa näkyi vaikka missä, ovat kadonneet. En hirveästi tykkää myöskään sähkönsinisistä tai pornonpunaisista valoista. Jotenkin silmä lepää eniten valkoisissa tuikkeissa, kun niitä on hyvällä maulla laitettu. Lähialueella on eräässä talossa jo useita vuosia ollut pihavalaistus amerikanmalliin eli käsittämätön määrä jouluvalosälää piha pullollaan. Hui! Ei todellakaan mun juttu sekään. Mutta valot sinänsä tuovat tunnelmaa tähän lumettomaan pimeyden aikaan ja ilahduttavat iltakävelijää.

Meidän äityli ottaa rauhallisesti. Välillä sille iskee hirveä hiki ja se istuu ja läähättää. Sitten se taas makailee. Vyötärö on kadonnut ja maha on pinkeä.

Nenän väri ei juuri ole mustunut hormonien vaikutuksesta. Mutta ei se mitään. Onpahan jouluhenkinen tämän Punakuonon nokka - vaikkei valaisekaan.

Joskus harvoin mammalla on aamulla huono olo eikä ruoka maita. Pääsääntöisesti sillä on NÄLKÄ!

Eli äidin pikku apulainen on norkoilemassa paikalla, kun ruokaa laitetaan. Ja joskus kuuluu tömähdys, kun omatoiminen tyyppi on kurkistanut työtasoille tarkemmin, josko evästä olisi jätetty sitä varten.

Elsa on päässyt haalarista, sillä haava on jo kunnossa.  Assi aina välillä yrittää innostaa näitä kahta leikkiin, mutta huomaa sen hyvin nopeasti ihan turhaksi yritykseksi.

Miten ihmeessä on näin päässyt käymään, ettei täällä kukaan enää leiki?

- Aivan haljua tämä laiskottelu!

Tänään vietän aikani talkoohommissa seuran tokokisoissa. Kasvihuone, jossa kisat ovat, on kostean kalsa paikka.  Täytyy varustautua runsaalla garderobilla. Anu ja Gösta kisaavat TK-2 tähtäimessä, joten pitää olla paikalla kannustamassa ja peukuttamassa. Kuulemma on mahdollisuus nähdä myös ihquihana perropoika Carusokin, joka on kuvista päätellen venyttänyt jalkoja jo aika lailla. Kisojen jälkeen tulee vieraita syömään ja ehkä vilkaisemme, millaiset asukokonaisuudet tänä vuonna Linnan juhlissa puhuttavat.

                                     toivottaa koko Saagalandian väki.