Kun ei pitkään aikaan oltu nähty Saagan velipoika Dalia, päätettiin tarjota itsemme kylään. Assi kun on ollut juoksukaranteenissa, niin ajattelin, että Dalista saadaan hyvä juoksukaveri.
Alku näytti lupaavalta. Irvistelyä ja leikin alkua.
Kohta oli pariskunnalla kuuma molemmilla ja leikki loppui.
Sadevesitynnyristä latkittiin raikasta vettä ripirinnan.
Voi että osaa olla hirveä hiki!
Frisbee sai Dalin innostumaan. Se osaa hienosti kopata lelun lennosta.
Raivoisaa ravistelua.
Vähän hankalaa on nähdä, kun ottaa frisbeen hampaisiinsa keskeltä- hei haloo!
Irrotus - ja uusi hyökkäys.
No nyt näyttää paremmalta. Hyvä, Dali!
Saaga pällisteli vieressä veljen touhuja.
Se päätti leikkiä vaaleanpunaisella vinkulelulla - muttei se sitten niin houkutteleva ollutkaan.
Kun frisbee vapautui, Saaga iski kiinni.
Se osasi heti oikean kanto-otteen.
Kunnes joku todella hyvä heittäjä viskasi lelun puuhun. Pahus!
Huokaus! Ei auta kuin ottaa huikkaa välillä.
Mitään hyviä riekkupaineja ei tällä kertaa syntynyt. Ehkä ensi kerralla sitten enemmän.
Oli kiva nähdä teitä, Leena ja Dali!
--------------------------------------
Assi ei ole koko päivänä ontunut. Se ei ole päässyt yhtään irti riehumaan. Huomenna mennään vähän tokoilemaan aamutuimaan.
Kommentit