...siis omatoimista treenausta vain, mutta kuitenkin. Virittelin ruudun ja hypyn valmiiksi. Assi sai aloittaa. Tehtiin ensin ruutua. Ekalla kerralla Assi meni suoraan ruutuun, kävi käskystä makaamaan ja teki hienon suorituksen loppuun asti. Ruudussa ei ollut targetia. Matka ei ollut hirveän pitkä mutta ei lyhytkään. Toisella kerralla ei enää otettu tosissaan. Lähetin ruudulle, Assi porhalsi 5 metriä, kääntyi ja kävi häntä heiluen makaamaan. Odotin aikani, lähetin ruudulle ja taas mentiin vähän matkaa, käännös ja odotus. Kolmannella kerralla Assi meni ruutuun, jonne sen palkkasin. Tein ruutua vielä parista suunnasta ja sama laulu jatkui. Rontti! Lopetettiin ruutu ja aloitettiin hyppynouto. Minä viskaan kapulan. Neiti Passinen hyppää - ja syöksyy jahtaamaan pikkulintuja. Rontti!!! Eipä tullut silityksiä eikä palkkaa vaan autoon joutui Passisen mimmi häpeämään.
Vuoroon tuli Saaga. Tehtiin kakeja niin, että pallo oli takapalkkana. Ekalla kierroksella istumaan nousun jälkeen Saaga oli sitä mieltä, että pallolle pitäisi päästä. Kielsin. Ei mennyt. Jatkettiin liikettä. Istumakäskyjä piti toistaa parissa siirtymässä. Pidettiin tauko ja tehtiin uudestaan. Nyt menivät tosi hienosti kaikki siirtymät ja matkaakin oli jonkin verran. Hyvä Saaga! Seuraavaksi tehtii hyppy. Suoritus oli oikein hyvä. Saaga loikkasi vauhdilla riittävän kauas, kääntyi ja istui nopeasti ynnä palasi sivulle vauhdilla. Sitten tehtiin targetilla ruutua. Otin pitkän matkan ja hyvin Saaga ruudulle suunnisti, jäi paikalleen ja kävi maahan käskystä. Toistin saman vielä kauempaa ja yhtä hieno suoritus oli. Aloitin vihdoin Saagan kanssa tunnaria. Piilotin kapulan ruohon reunaan aika näkysälle ja Saaga haki sen. Pikkuisen se rouhi kapulaa, johtuen varmaan siitä, että se on päässyt parvekkeella tuulettumassa olevia kapuloita nappaamaan ja pienimään. Toisella piilotuskerralla laitoin kapulan näkymättömiin, mutta en hirmu vaikeaan paikkaan. Saaga lähti ensin väärään kohtaan, mutta alkoi käyttää nenäänsä ja löysi kapulan. Vielä kerran piilotin kapulan heinien sisään ja nopeasti se löytyi silläkin kertaa. Tästä tämä lähtee.
Kun Elsa oli tehnyt narupallonoutoa, oli taas humoristin vuoro. Aloitettiin Assin kanssa hyppynoudolla. Tehtiin kolme kertaa ja kahdesti piti vinkata paluuhyppyä. Muuten suoritus oli ihan hyvä ja vauhdikas. Metallinouto oli ihan hyvä, joskin Assi kaartaa aina palatessa oikealle ennen sivulle tuloa. Ei siis tule suoraviivaisesti niinkuin pitäisi. Yritän olla tuijottamatta, etten luo lisäpaineita. Pitää vissiin vielä harjoitella niin, että käännän selän, kun koira palauttaa metallikapulaa. Sitten harjoiteltiin kaukokäskyjä. Assin suosikki on maasta seisomaan nousu, ja pitkästäkin matkasta se tekee sen hienosti ihan paikallaan. Se tarjoaa sitä mielellään myös muille käskyille. Seisomasta maahan menon käskytän aina läheltä, että se menisi taaksepäin maahan eikä etenisi. Läheltä homma sujuu hyvin. Istumasta seisomaan nousukin sujui ilman etenemistä. Kaukokäskyt vaativat vain älyttömän paljon toistoa ja toistoa ja toistoa. Oikotietä onneen ei ole. Tehtiin vielä yksi ruutu kaukaa targetin kanssa ja hienosti meni.
Saagan vuorolla tehtiin molemmat jätöt. Ne sujuvat hienosti. Saaga ei hievahdakaan takaa kiertämisen aikana niinkuin kisoissa yllättäen teki. Yritän keskittyä, etten tee käskyttäessä mitään ylimääräisiä käsiliikkeitä, niinkuin Porvoon kisoissa tein vahingossa useammankin kerran, koska Saaga ei mitään käsiliikkeitä tarvitse. Luoksetulon pysäytys sujuu jo kohtalaisesti. Saaga lähtee liikkeelle aika hiljaa, mutta pysähtyy käsimerkillä hyvin. Sivulle tulo on sitten laukalla. Olen hyvin hämmentynyt, miten taitava Saaga jo tässä liikkeessä on niin vähällä harjoituksella. Toivottavasti kisoissakin se toimii samalla lailla. Pieni seuraamispätkä otettiin lopuksi. Aika jees!
Elsa pomppi taas narupallon perässä, kun yhtäkkiä muistin, että Assilla oli vielä tunnari kokonaan tekemättä. Siispä kapulat tantereeseen ja tuoretta kapulaa hetken hinkkasin käsissäni. Laitoin ensin kapulat riviin. Assi löysi oikean vaivattomasti eikä ottanut yhtään väärää suuhun. Toinen kierros tehtiin niin, että kapulat olivat ympyrässä. Assi nappasi heti oikean kapulan. Osasiko se vai osuiko arvalla, vaikea tietää, kun ei juuri näkyvästi nenää käyttänyt, mutta oikea kapula tuli takaisin.
Hyvä mieli jäi harjoituksista joka tapauksessa. Assi ei vieläkään ole lähellä valmista, mutta jos jaksan sen kanssa ahkerasti treenata, voi jo jonkinlaista tulosta toivoa lokakuun kisoissa. Saaga menee piirimestaruuksiin avoimeen ja jos se tekee niinkuin treeneissä osaa, ykköstulos on täysin mahdollinen. Mutta kun on tuollainen hepsankeikkanen, kaikkea voi sattua, kun on kisafiilis päällä. Saas nähdä, kuinka käy.
Kommentit