Eilen ja tänään ollaan taas hengailtu kentällä keppitreenin merkeissä. Katjalta saatujen verkkovinkkien avulla on Saaga mennyt sangen itsenäisesti keppejä. Vielä välilllä kepin ohiajoja sattuu, mutta sitten taas kiskotaan verkon päätä lähemmäksi ja palataan askel taaksepäin. Pitkällinen projekti tämä tuntuu kuitenkin olevan, joten meikäläisen kärsivällisyys on koetuksella. Mutta sehän vain jalostaa luonnetta! Saagan turnauskestävyys on kyllä kasvanut, sillä se jaksaa sangen monta kertaa tehdä kepit, ennenkuin osoittaa vauhdin hiipumista. Tänään tehtiin myös vähän puomia. Ylösmenokontaktiin on kyllä kiinnitettävä huomiota, sillä Saagan askel on sen verran pitkä, että kontaktipinnan ylitys ilman hyppäämistäkin on mahdollista. Katsotaan, miten homma kehittyy vai pitääkö tässä ruveta miettimään kikkoja koiran pysäyttämiseksi. Katin ehdottamaa häiriötäkin pitää kokeilla.

Assin kanssa tehtiin liikkeestä seisahtumista. Pari oikein hienoa ja nopeaa pysäytystä se teki, mutta sitten taas tuli liikaa askelia. Niistä en palkannut vaan vein sen alkupisteeseen. Päätin, että koira saa ruveta itse miettimään ja keksimään, mitä tässä halutaan. Aion pitää iloisen meiningin koko ajan, jotta koira ei paineistu, mutta palkkaa ja palloa ei heru, jos se liikkuu liikaa. Tosi monta kertaa se jaksoi tehdä samaa liikettä häntä heiluen.

Saagalla on sunnuntaina Kouvolassa Tuija Kokkosen agilitykoulutus. Pitää muistaa Tuijalta kysyä ylösmenokontaktivinkkejä, jos niitä vaikka tarvitaan vielä.

Auton takaiskarit on vaihdettu. Jo loppui räminä ja kolina - ja ajomukavuus kasvoi sata prosenttia. Kannatti kallis huolto!