Pitkästä aikaa pääsi Assi kisaamaan. Assin treenaukset ovat tapahtuneet omissa pienissä treeneissä, eikä pitkiä ratoja ole tehty aikapäiviin. Lisäksi rimat on pidetty harjoituksissa 55 cm:n korkeudessa, joten hirvitti etukäteen ajatus, että joku tuomari olisi suuressa viisaudessaan laittanut estekorkeudeksi 65cm. Sitäkin on suhinoissa maksikolmosissa nähty. Santalahden parkkipaikka, jossa kisat pidetään, on lievästi vino. Muistan eräänkin kisan, jossa rimat olivat tapissaan ja lähtö rinteen alapäästä. Assi, korkeutta 47cm, seisoi hypyn takana, ja rima oli sen pään yläpuolella, kun kenttä vietti lähtökohdassa vielä enemmän alas. Sinnikkäänä otuksena - ja laitettuani sen riittävän kauas alkuvauhtia varten - se selvitti hypyn eikä muutenkaan tainnut juuri rimoja tiputella, mutta vauhti kyllä ei huimannut päätä, kun se keskittyi joka hyppyä kunnolla tekemään.

Mutta eilen oli alkurima 55 cm:n korkeudessa ja muut kuudessakympissä, joten ihan täytyy kiittää ja kumartaa Minna Väyrystä. Kun etukäteen treenattiin harjoitusesteillä, Assi vähän tiputteli rimoja, joten mietin, mitä mahtaa radasta tulla. Mutta rata oli HIENO! Hylky saatiin, kun ohjaaja ei ollut ohjauksessa ajan tasalla, mutta koira oli intoa pullollaan ja taidot tallella.

Assin rata tässä

Se oli radan jälkeen mielestään maailmanmestari - ja palkintoherkkunsa varmasti ansainnut. Koska nuori neito on kisakaranteenissa, taidan ilmoittaa Assin pariin Kouvolan kisaan kesäkuussa. Virikettä meille molemmille.

Suhinoissa saatiin tänä vuonna auringonpaistetta, sadetta ja ukkonenkin jyrähteli. Onnekseni talkoilin toimistossa, joka oli asuntovaunussa. Vaikka kiirettä piti välillä, oli kiva olla katon alla, kun rankkasadekuuro yllätti.